Aluksen energiatehokkuus
Partanen, Jesse (2026)
Partanen, Jesse
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102511
Tiivistelmä
Työssä analysoidaan ja arvioidaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) Energy Efficiency Design Index (EEDI), Energy Efficiency Existing Ship Index (EEXI) ja Carbon Intensity Indicator (CII) -säännösten kokonaisvaikutuksia merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on ymmärtää näiden mekanismien suhdetta, toteutuksen haasteita ja potentiaalia ohjata alaa kohti IMO:n päästötavoitteita. Tutkimuskysymyksissä selvitetään säännösten vaikutuksia laivan suorituskykyyn ja energiatehokkuuteen, tarvittavia teknologisia ja operatiivisia ratkaisuja sekä niiden yhteistä panosta IMO:n pitkän aikavälin nollapäästötavoitteeseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena ja sisällönanalyysina vuoden 2015 jälkeen julkaistuista tieteellisistä artikkeleista. Tämä rajaus tehtiin tavoitteena saada relevanttia tietoa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) Energy Efficiency Design Index (EEDI) -säännösten tiukentuvista vaiheista, Energy Efficiency Existing Ship Index (EEXI) – säännösten käyttöönotosta ja Carbon Intensity Indicator (CII) -säännöksen implementoinnista.
Säännösten täyttämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi tunnistettiin useita ratkaisuja. Teknologisiin ratkaisuihin kuuluvat moottoritehon rajoitus (EPL) ja aurinkoenergian hyödyntäminen apuvoimana. Operatiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hidas höyryäminen (nopeuden optimointi) ja generaattoriyhdistelmien tehostaminen. Vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten LNG, metanoli, nestekaasu (LPG) ja biodiesel ovat tärkeässä roolissa, kun taas ammoniakki ja vety ovat potentiaalisia ratkaisuja pitkän aikavälin nollapäästötavoitteisiin saavuttaen A-luokituksen CII:ssä. Merenkulun päästöjen vähentäminen IMO:n vuoteen 2050 ulottuvan nollapäästötavoitteen saavuttamiseksi edellyttää monipuolisia strategioita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena ja sisällönanalyysina vuoden 2015 jälkeen julkaistuista tieteellisistä artikkeleista. Tämä rajaus tehtiin tavoitteena saada relevanttia tietoa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) Energy Efficiency Design Index (EEDI) -säännösten tiukentuvista vaiheista, Energy Efficiency Existing Ship Index (EEXI) – säännösten käyttöönotosta ja Carbon Intensity Indicator (CII) -säännöksen implementoinnista.
Säännösten täyttämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi tunnistettiin useita ratkaisuja. Teknologisiin ratkaisuihin kuuluvat moottoritehon rajoitus (EPL) ja aurinkoenergian hyödyntäminen apuvoimana. Operatiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hidas höyryäminen (nopeuden optimointi) ja generaattoriyhdistelmien tehostaminen. Vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten LNG, metanoli, nestekaasu (LPG) ja biodiesel ovat tärkeässä roolissa, kun taas ammoniakki ja vety ovat potentiaalisia ratkaisuja pitkän aikavälin nollapäästötavoitteisiin saavuttaen A-luokituksen CII:ssä. Merenkulun päästöjen vähentäminen IMO:n vuoteen 2050 ulottuvan nollapäästötavoitteen saavuttamiseksi edellyttää monipuolisia strategioita.
