"Rajoja ja rakkautta" : vakavasti oireilevat nuoret Valtion koulukodissa työntekijöiden silmin

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin koulukotiin sijoitettuja nuoria ja heidän sijoituksiaan teoriaa ja koulukodin työntekijöiden näkemyksiä hyödyntäen. Työn tarkoituksena oli pohtia uutta mahdollista kuntoutuspalvelua ja sitä, millainen sen tulisi olla, jotta se vastaisi kyseistä palvelua tarvitsevien nuorten tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Tavoitteena oli tuoda esiin erilaisia näkemyksiä vakavasti oireilevista nuorista ja heidän sijoituksistaan, haastaa ammattilaisia pohtimaan, mikä ratkaisu olisi näille nuorille paras ja minkä pitäisi muuttua nykyisessä lastensuojelun järjestelmässä sekä koota työntekijöiden näkemyksiä suunnitellusta kuntoutuspalvelusta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä erään Valtion koulukodin kanssa, ja tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa kyseisen Valtion koulukodin työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelu koostui pääosin ennalta luoduista haastattelukysymyksistä, jotka koskivat koulukodin nuoria, heidän sijoituksiaan, heidän tarpeitaan ja niihin vastaamista sekä sitä, minkä pitäisi muuttua, jotta tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin ja millainen uuden kuntoutuspalvelun pitäisi haastatteluun osallistuvien työntekijöiden mielestä olla.

Tulosten perusteella koulukotiin sijoitetut nuoret ovat usein voimakkaasti traumatisoituneita, ja heillä on haasteita esimerkiksi päihteiden, rikollisuuden, mielenterveyden ja itsetuhoisen käytöksen kanssa. He hyötyvät vahvasta päivittäisestä tuesta ja strukturoidusta arjesta. Nuoret tarvitsevat luottamuksellisia ihmissuhteita, rajoja, ymmärrystä, kuuntelijaa ja aikuisen läsnäoloa. Uudelle kuntoutuspalvelulle nähdään olevan tarvetta. Palvelun uhkia voivat olla esimerkiksi nuoren eristäminen sosiaalisista suhteista, väkivallan uhka, valta-asetelma nuorten ja työntekijöiden välillä ja palvelua tarvitsevien nuorten ulkopuolelle jääminen. Mahdollisuuksia voivat olla vaikuttavampi puuttuminen nuorten tilanteeseen, paremmat mahdollisuudet kuntouttavaan työskentelyyn, paremmat resurssit ja tiiviimpi yhteistyö terveydenhuollon ja lastensuojelun välillä. Lastensuojelulain ei koeta mahdollistavan tarpeeksi vaikuttavaa työskentelyä, ja lastensuojelulain uudistuksen sekä uuden kuntoutuspalvelun toivotaan antavan enemmän keinoja vaikuttavaan kuntoutustyöskentelyyn ja nuorten haastavaan käytökseen puuttumiseen.

The purpose of this thesis was to gather and reflect on information about adolescents in reform schools through pre-existing theory and interviews with a reform school staff. The objective was to gather different views about adolescents with severe symptoms and to challenge child welfare professionals to speculate on the best possible solutions to these adolescents’ situations.

The approach used in the study was qualitative research and the study was done in collaboration with a specific state reform school. The study was conducted through interviews with eight different workers from the reform school and the interview questions covered topics regarding the adolescents in reform schools and the new institutional service providing rehabilitation.

The results indicate that the adolescents in reform schools are usually very traumatized, struggle with, for example, drugs, criminal behaviour, mental health and self-destructive behaviour and benefit from strong day-to-day support and the presence of safe and trustworthy adults. The new institutional service providing rehabilitation is seen as necessary, but it is thought to have multiple negative and positive possibilities. The Child Welfare Act is not seen as allowing for effective rehabilitation, and it is hoped that the reform and the new institutional service will give more means for stopping harmful behaviours in adolescents.