Psykologinen turvallisuus hoitajan työssä : psykologista turvallisuutta vahvistavat pelisäännöt työhyvinvoinnin kehittämisen tukena.

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla työskentelevien hoitajien psykologisen turvallisuuden kokemuksia ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tuloksia hyödyntäen tarkoituksena oli luoda psykologista turvallisuutta vahvistavat pelisäännöt työyhteisön käyttöön. Pelisääntöjen tavoitteena oli tukea ja vahvistaa työyhteisön psykologisesti turvallista ilmapiiriä ja toimintatapoja.

Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyllä, johon vastasi viisitoista hoitajaa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Kyselystä saatujen tulosten mukaan psykologisella turvallisuudella oli tärkeä merkitys työhyvinvoinnille. Sen koettiin tukevan työstä suoriutumista, oppimista, lisäävän työmotivaatiota ja vähentävän kuormitusta. Psykologisen turvattomuuden sen sijaan koettiin heikentävän työhyvinvointia. Se aiheutti muun muassa ahdistusta, jännittämistä, turhautumista sekä epämukavaa oloa. Työyhteisön psykologista turvallisuutta vahvistavina tekijöinä tunnistettiin useita tekijöitä. Niitä olivat avoin keskustelukulttuuri, myönteinen ilmapiiri, työyhteisön tuki, toisen työn arvostaminen, luottamus sekä kehittämismyönteinen ilmapiiri. Psykologista turvallisuutta heikentävinä tekijöinä koettiin epäasiallinen käytös, ulkopuolisuuden kokemukset, yhteistyön ja vuorovaikutuksen haasteet sekä arvostuksen ja työyhteisön tuen puute.

Pelisääntöjen kehittämisvaiheessa järjestettiin kaksi samansisältöistä kehittämistyöpajaa. Pelisääntöjen innovoinnissa hyödynnettiin aivoriihimenetelmää. Työpajoihin osallistui 27 hoitajaa ja kuntoutusosaston lääkäri. Pelisäännöt otettiin käyttöön opinnäytetyöprosessin loppuvaiheessa. Niiden tarkoituksena on toimia työyhteisön psykologisen turvallisuuden kehittämisen välineenä. Pelisääntöjen käytännön toimivuutta arvioidaan ja kehitetään jatkossa säännöllisesti jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Vastuuhenkilönä toimii yksikön esihenkilö.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että psykologinen turvallisuuden vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeää hoitajien työhyvinvoinnin kannalta. Kehittämiseen tarvitaan koko työyhteisön sitoutumista. Laaditut pelisäännöt on suunniteltu neurologian ja vaativan kuntoutuksen osaston työyhteisön tarpeisiin, mutta ne soveltuvat myös muihin sosiaali- ja terveysalan yksiköihin.

The purpose of the thesis was to describe the experiences of psychological safety among nurses working in the neurology and advanced rehabilitation unit of the Central Ostrobothnia wellbeing services county (Soite) and to examine the effects of these experiences on work well-being. Based on the results, the aim was to develop ground rules to strengthen psychological safety for use within the work community. The objective of these ground rules was to support and reinforce a psychologically safe atmosphere and operating practices in the work community.

The thesis was conducted as a constructive research study. Data were collected using a Webropol survey, which was answered by fifteen nurses. The data were analyzed using qualitative content analysis. According to the results obtained from the survey, psychological safety played an important role in work well-being. It was experienced to support work performance and learning, increase work motivation, and reduce workload. Psychological unsafety was experienced as weakening work well-being. It caused, anxiety, nervousness, frustration, and feelings of discomfort. Several factors were identified as strengthening psychological safety within the work community, an open culture of discussion, a positive atmosphere, support from colleagues, appreciation of others work, trust and a developmentoriented atmosphere. Factors perceived as weakening psychological safety included inappropriate behavior, experiences of exclusion, challenges in cooperation and interaction, as well as a lack of appreciation and support within the work community.

During the development phase of the ground rules, two development workshops with identical content were organized. Brainstorming was used as the method for innovating the ground rules. A total of 27 nurses and a doctor from the rehabilitation unit participated in the workshop. The ground rules were introduced in the final phase of the thesis process. Their purpose is to serve as a tool for developing psychological safety within the work community The practical effectiveness of the ground rules will be evaluated and further developed regularly in accordance with a continuous improvement model. The unit manager is responsible for this process.

The conclusion of the thesis was that strengthening and developing psychological safety is important for nurses work well-being. Its development requires the commitment of the entire work community. The developed ground rules were designed to meet the needs of the neurology and advanced rehabilitation units work community, but they are also applicable to other social and health care units.