Perheystävällisen johtamisen yhteys työhyvinvointiin

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin perheystävällisen johtamisen merkitystä työelämässä tilanteessa, jossa työhyvinvointiin kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on noussut näkyväksi osaksi työelämän keskustelua. Perheystävällisyyttä lähestyttiin työhyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta siten, että huomio kohdistui erityisesti esihenkilötyöhön ja arjen käytäntöihin.

Opinnäytetyön tavoitteena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tarkastella, miten perheystävällinen johtaminen on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena oli jäsentää kirjallisuuden perusteella, miten tämä yhteys muodostuu muodollisten perheystävällisten käytäntöjen sekä työntekijän kokeman esihenkilötuennan ja työpaikan kulttuurin kautta. Työssä tarkasteltiin myös perheystävällisen johtamisen mahdollisia liiketoiminnallisia vaikutuksia työhyvinvoinnin kautta. Työ rajattiin kirjallisuuteen perustuvaksi tarkasteluksi, eikä siinä kerätty uutta aineistoa yksittäisistä organisaatioista.

Aineisto haettiin Finna.fi-verkkokirjastosta, Uudenmaan ammattikorkeakoulujen kirjastojen tietokannoista sekä yleisen verkkohakupalvelun avulla. Hakusanoissa hyödynnettiin suomenkielisiä ja englanninkielisiä käsitteitä, ja aineisto valittiin tutkimuskysymysten kannalta sisältöosuvuuden, luotettavuuden ja ajantasaisuuden perusteella. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla, jossa lähteiden sisällöt jäsennettiin tutkimuskysymysten ohjaamina.

Tulosten perusteella perheystävällinen johtaminen on yhteydessä työhyvinvointiin erityisesti kuormituksen kokemukseen, palautumisen mahdollisuuksiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen hallittavuuteen. Yhteys ei liity vain kirjattuihin joustoihin, vaan siihen, miten käytäntöjä sovelletaan johdonmukaisesti ja ennakoivasti sekä miten työntekijä kokee tulevansa kuulluksi, kohdatuksi ja kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Perheystävällisyydellä on lisäksi liiketoiminnallista merkitystä työhyvinvoinnin kautta, koska sen yhteydet voivat näkyä työnantajamielikuvassa, henkilöstön pysyvyydessä, tuottavuudessa sekä poissaoloihin ja vaihtuvuuteen liittyvissä kustannuksissa.