Lääkehoitopassin hyödyntäminen lääkehoito-osaamisen tukena
Palomäki, Noora (2015)
Palomäki, Noora
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086866
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien käyttökokemuksia lääkehoitopassista hoitotyön opiskelijoiden lääkehoito-osaamisen tukena ohjatun harjoittelun aikana. Tavoitteena oli saada tietoa, jolla voidaan tehostaa lääkehoitopassin käyttöä harjoittelun aikana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla Satakunnan keskussairaalan osastojen M1, AB4, A6, A5, M3 ja M4 sairaanhoitajilta, jotka ovat osallistuneet opiskelijan ohjaukseen. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja väittämiä ja neljä avointa kysymystä. Kyselylomakkeita jaettiin 103 kappaletta ja niitä saatiin takaisin 56, joten vastausprosentti oli 54. Aineisto analysointiin pääosin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyössä tutkittiin sairaanhoitajien käyttökokemuksia lääkehoitopassin käytöstä ohjatun harjoittelun aikana. Sairaanhoitajat kokivat, etteivät ole saaneet riittävästi perehdytystä työpaikallaan lääkehoitopassin käyttöön. He arvioivat oman lääkehoito-osaamisensa pääosin tyydyttäväksi tai huonoksi, mutta pyysivät harvoin tai eivät koskaan apua kollegalta lääkehoitopassin käyttöön. Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat toimivat usein sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaajina, mutta eivät auttaneet tai auttoivat harvoin opiskelijoita lääkehoitopassin käytössä. Lääkehoitopassia ei pidetty luotettavana dokumenttina opiskelijan lääkehoito-osaamisesta, vaikka osa vastaajista oli toista mieltä. Lisäksi sairaanhoitajat eivät olleet tulosten perusteella perehtyneet lääkehoitopassin oppimistehtäviin.
Tutkimustuloksista ilmeni, että opiskelijoita tulisi aktiivisesti motivoiva lääkehoitopassin käyttöön, niin oppilaitoksissa kuin harjoitteluissakin. Ammattikorkeakouluissa tulisi enemmän korostaa opiskelijan vastuuta lääkehoitopassin käytöstä. Sairaanhoitajat tarvitsevat runsaasti lisäkoulutusta lääkehoitopassin käytöstä ja sen merkinnöistä. Lisäkoulutus tulisi järjestää yhdessä oppilaitosten ja harjoittelupaikkojen kanssa. Lisäksi lääkehoitopassin muotoiluja ja rakennetta tulisi kehittää sekä parannella, jotta passi olisi selkeämpi ja helpompi käyttöinen.
Yhtenä mahdollisena jatkotutkimusaineena on lääkehoitopassista järjestetyn lisäkoulutuksen jälkeen koulutuksen toteutuksen ja riittävyyden arviointi.
Opinnäytetyössä tutkittiin sairaanhoitajien käyttökokemuksia lääkehoitopassin käytöstä ohjatun harjoittelun aikana. Sairaanhoitajat kokivat, etteivät ole saaneet riittävästi perehdytystä työpaikallaan lääkehoitopassin käyttöön. He arvioivat oman lääkehoito-osaamisensa pääosin tyydyttäväksi tai huonoksi, mutta pyysivät harvoin tai eivät koskaan apua kollegalta lääkehoitopassin käyttöön. Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat toimivat usein sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaajina, mutta eivät auttaneet tai auttoivat harvoin opiskelijoita lääkehoitopassin käytössä. Lääkehoitopassia ei pidetty luotettavana dokumenttina opiskelijan lääkehoito-osaamisesta, vaikka osa vastaajista oli toista mieltä. Lisäksi sairaanhoitajat eivät olleet tulosten perusteella perehtyneet lääkehoitopassin oppimistehtäviin.
Tutkimustuloksista ilmeni, että opiskelijoita tulisi aktiivisesti motivoiva lääkehoitopassin käyttöön, niin oppilaitoksissa kuin harjoitteluissakin. Ammattikorkeakouluissa tulisi enemmän korostaa opiskelijan vastuuta lääkehoitopassin käytöstä. Sairaanhoitajat tarvitsevat runsaasti lisäkoulutusta lääkehoitopassin käytöstä ja sen merkinnöistä. Lisäkoulutus tulisi järjestää yhdessä oppilaitosten ja harjoittelupaikkojen kanssa. Lisäksi lääkehoitopassin muotoiluja ja rakennetta tulisi kehittää sekä parannella, jotta passi olisi selkeämpi ja helpompi käyttöinen.
Yhtenä mahdollisena jatkotutkimusaineena on lääkehoitopassista järjestetyn lisäkoulutuksen jälkeen koulutuksen toteutuksen ja riittävyyden arviointi.