qPCR-menetelmän kehitys kartonkikoneen lopputuotteesta
Purho, Nina (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602162995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602162995
Tiivistelmä
Kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio (qPCR) on molekyylibiologian menetelmä, joka mahdollistaa DNA- ja RNA-sekvenssien määrällisen analysoinnin. Opinnäytetyössä qPCR-tekniikkaa kehitetään tehdasympäristöön niin, että siitä saataisiin rutiinimääritys kartongin lopputuotteen analysointiin. Kartongin valmistuksessa lopputuotteen mikrobiologinen laatu on tärkeää etenkin elintarvikepakkauksissa ja hygieniatuotteissa, ettei pakkaus kontaminoi pakattavaa tuotetta. qPCR-analyysin avulla mikrobiologinen taso pystytään selvittämään yhden työpäivän aikana nopeammin ja tarkemmin kuin perinteisen viljelyn avulla, joka vie kaksi vuorokautta. qPCR-analyysin nopeus parantaisi prosessiohjausta ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamista tuotannossa.
Opinnäytetyössä selvitetään sopiva esikäsittelymenetelmä, jota käytetään kartongin lopputuotteiden analysoinnissa. Esikäsittelymenetelmän tulee olla helposti toteutettavissa ja tulosten tulee olla luotettavia. Esikäsittelymenetelmäksi valikoitui tulosten perusteella menetelmä, jossa kartonkinäytteestä leikataan yksi kiekko näyteputkeen.
qPCR-analyysiin valittiin kahden eri konelinjan kartongin lopputuotteita perinteisen viljelymenetelmän perusteella. Konelinja A:n näytteet toimivat hyvin qPCR-analyysissä ja rinnakkaiset tulokset olivat verrannollisia keskenään. Konelinja A:n viljely- ja qPCR-analyysin tulokset mukailivat toisiaan, ja tuloksien perusteella qPCR-analyysia voidaan hyödyntää konelinja A:n näytteiden analysoinnissa etenkin ongelmatilanteissa. qPCR-analyysin avulla konelinja A:n mikrobisen tason muutos pystytään jatkossa osoittamaan nopeammin kuin perinteisen viljelyn avulla.
Konelinja B:n näytteet eivät toimineet qPCR-analyysissä ja rinnakkaisissa tuloksissa oli eroja. Konelinja B:n viljely- ja qPCR-analyysin tulokset eivät mukailleet toisiaan niin hyvin kuin konelinja A:n tulokset ja suurin osa konelinja B:n näytteistä ei antanut määrällistä tulosta. Konelinja B:n kohdalla qPCR-analyysin ongelma voi olla vähäinen näytemäärä. Jatkossa esikäsittelymenetelmää voisi testata kahdella kiekolla konelinja B:n jo analysoiduista näytteistä ja selvittää parantaisiko se qPCR-analyysin tuloksia.
Opinnäytetyössä selvitetään sopiva esikäsittelymenetelmä, jota käytetään kartongin lopputuotteiden analysoinnissa. Esikäsittelymenetelmän tulee olla helposti toteutettavissa ja tulosten tulee olla luotettavia. Esikäsittelymenetelmäksi valikoitui tulosten perusteella menetelmä, jossa kartonkinäytteestä leikataan yksi kiekko näyteputkeen.
qPCR-analyysiin valittiin kahden eri konelinjan kartongin lopputuotteita perinteisen viljelymenetelmän perusteella. Konelinja A:n näytteet toimivat hyvin qPCR-analyysissä ja rinnakkaiset tulokset olivat verrannollisia keskenään. Konelinja A:n viljely- ja qPCR-analyysin tulokset mukailivat toisiaan, ja tuloksien perusteella qPCR-analyysia voidaan hyödyntää konelinja A:n näytteiden analysoinnissa etenkin ongelmatilanteissa. qPCR-analyysin avulla konelinja A:n mikrobisen tason muutos pystytään jatkossa osoittamaan nopeammin kuin perinteisen viljelyn avulla.
Konelinja B:n näytteet eivät toimineet qPCR-analyysissä ja rinnakkaisissa tuloksissa oli eroja. Konelinja B:n viljely- ja qPCR-analyysin tulokset eivät mukailleet toisiaan niin hyvin kuin konelinja A:n tulokset ja suurin osa konelinja B:n näytteistä ei antanut määrällistä tulosta. Konelinja B:n kohdalla qPCR-analyysin ongelma voi olla vähäinen näytemäärä. Jatkossa esikäsittelymenetelmää voisi testata kahdella kiekolla konelinja B:n jo analysoiduista näytteistä ja selvittää parantaisiko se qPCR-analyysin tuloksia.