Oikeuspsykiatrisen potilaan hoitopolku

Abstract

Oikeuspsykiatria yhdistää mielenterveyden hoidon ja rikosoikeudellisen järjestelmän, mikä tekee oikeuspsykiatrisen potilaan hoidosta vaativaa, moniammatillista ja pitkäkestoista. Oikeuspsykiatriset potilaat ovat henkilöitä, jotka todettiin mielentilatutkimuksessa syyntakeettomiksi ja määrättiin tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Hoitoa ohjasivat mielenterveyslaki, rikoslaki sekä muut keskeiset säädökset, ja hoidon painopiste siirtyi vähitellen akuutista hoidosta kuntoutukseen ja yhteiskuntaan palaamiseen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata oikeuspsykiatrisen potilaan hoitopolku Suomessa kirjallisuuskatsauksen avulla sekä selventää, kuka on oikeuspsykiatrinen potilas, millainen on hänen hoitopolkunsa ja mitä oikeuspsykiatrinen hoitotyö sisältää. Tavoitteena oli tuottaa tilaajalle luotettava ja käyttökelpoinen kokonaisuus henkilökunnan koulutukseen.

Menetelmänä käytettiin narratiivista eli kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin Google Scholarista, Cinahlista ja Finnasta rajauksilla 2020–2025 ja suomen sekä englannin kieliin. Sisäänotto- ja poissulkukriteereitä sovellettiin systemaattisesti, ja analyysiin valittiin 14 tutkimusta ja julkaisua. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla etsimällä vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen.

Tuloksissa kuvattiin hoitopolku mielentilatutkimuksesta valvonta-aikaan. Mielentilatutkimus toteutettiin pääosin sairaalaolosuhteissa moniammatillisesti ja perusteellisesti. Syyntakeettomaksi todetut määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon, jonka kesto oli usein useita vuosia. Hoidossa korostuivat yksilöllinen hoitosuunnitelma, riskinarviointi, kuntoutus sekä asteittainen siirtymä avohoitoon ja valvonta-ajalle. Valvonta-ajan todettiin tukevan turvallista paluuta yhteiskuntaan.

Johtopäätöksenä todettiin, että selkeä ja johdonmukainen hoitopolku tuki hoidon jatkuvuutta, potilaan kuntoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista. Oikeuspsykiatrisen hoidon kehittämisessä nähtiin tarve vahvistaa moniammatillista yhteistyötä, valvonta-ajan käytäntöjä sekä toipumisorientaation rakenteellista tukea. Tulosten perusteella laadittiin 28 diaa käsittävä PowerPoint-esitys tilaajan käyttöön.

Forensic psychiatry combines mental health care with the criminal justice system, which makes the treatment of forensic psychiatric patients demanding, multidisciplinary, and long-term. Forensic psychiatric patients are individuals who were found not criminally responsible in a forensic psychiatric examination and were ordered to involuntary psychiatric hospital care. Treatment was guided by the Mental Health Act, the Criminal Code, and other key legislation, and the focus of care gradually shifted from acute treatment toward rehabilitation and reintegration into society.

The purpose of the thesis was to describe the care pathway of forensic psychiatric patients in Finland through a literature review and to clarify who a forensic psychiatric patient is, what their care pathway entails, and what forensic psychiatric nursing involves. The aim was to produce a reliable and usable overview for the commissioning organization for staff training purposes.

The method used was a narrative, descriptive literature review. Data were collected from Google Scholar, CINAHL, and Finna with delimitations to the years 2020–2025 and to Finnish and English publications. Inclusion and exclusion criteria were applied systematically, and 14 studies and publications were selected for analysis. The material was analyzed using content analysis by seeking answers to three research questions.

The results described the care pathway from forensic psychiatric examination to supervised release. The examinations were mainly conducted in hospital settings in a multidisciplinary and thorough manner. Those found not criminally responsible were placed in involuntary care, which often lasted several years. Treatment emphasized individualized care plans, risk assessment, rehabilitation, and a gradual transition to outpatient care and supervised release. Supervised release was found to support a safe return to society.

In conclusion, it was found that a clear and coherent care pathway supported continuity of care, patient rehabilitation, and reintegration into society. In developing forensic psychiatric care, a need was identified to strengthen multidisciplinary collaboration, supervised release practices, and structural support for recovery-oriented care. Based on the results, a PowerPoint presentation consisting of 28 slides was prepared for the client's use.