CBRNE-aineet liikenneonnettomuudessa ensihoidon näkökulmasta
Luomaniemi, Lassi; Raiski, Oskari (2026)
Luomaniemi, Lassi
Raiski, Oskari
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602263435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602263435
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Tampereen ammattikorkeakoululle (TAMK) oppimateriaalia, joka tukee ensihoidon opiskelijoiden osaamista CBRNE-tilanteissa. CBRNE on lyhenne, joka tarkoittaa kemiallisia-, biologisia-, radioaktiivisia-, ydin- sekä räjähdeaineita. Työssä keskityttiin tilanteeseen, jossa ensihoito on ensimmäisenä yksikkönä liikenneonnettomuuspaikalla. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen tuotoksina syntyivät simulaatioharjoitus sekä sitä tukeva diaesitys. Työssä keskityttiin ensihoitajien tilannekuvan muodostamiseen, ensihoidon työturvallisuuteen sekä viranomaisyhteistyöhön. Työssä ei keskitytty altistuneiden lääketieteelliseen hoitoon. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Millainen on ensihoidon toimintamalli kohdattaessa CBRNE-aineita tehtävällä?
Opinnäyteyössä hyödynnettiin ensihoidon kirjallisuutta, asiantuntijajärjestöjen verkkosivuja sekä asiantuntijahaastatteluja. Työssä käsiteltiin erityisesti kemiallisia aineita ja tarkemmin ammoniakkia. Simulaatiossa korostettiin ensihoidon työturvallisuutta, toimivan viestiliikenteen tärkeyttä sekä yhteistyötä pelastustoimen kanssa.
Työn johtopäätöksenä todettiin, että ensihoidolla ei vaikuta olevan vakiintunutta toimintamallia kohdattaessa CBRNE-aineita, minkä vuoksi toimiva yhteistyö aiheeseen perehtyneen viranomaisen, kuten pelastustoimen, kanssa on tärkeää. Kerätyn palautteen perusteella todettiin, että CBRNE-aineita käsittelevä simulaatio on toimiva ja tarpeellinen opettamismenetelmä ensihoidon koulutuksessa. Tuotettu simulaatio sekä oppipaketti jäävät TAMK:in käyttöön. Jatkokehittämisehdotuksena esitetään simulaation liittämistä osaksi johtamisen tai hoitotason opintoja sekä sen laajentamista muihin CBRNE-tilanteisiin.
Opinnäyteyössä hyödynnettiin ensihoidon kirjallisuutta, asiantuntijajärjestöjen verkkosivuja sekä asiantuntijahaastatteluja. Työssä käsiteltiin erityisesti kemiallisia aineita ja tarkemmin ammoniakkia. Simulaatiossa korostettiin ensihoidon työturvallisuutta, toimivan viestiliikenteen tärkeyttä sekä yhteistyötä pelastustoimen kanssa.
Työn johtopäätöksenä todettiin, että ensihoidolla ei vaikuta olevan vakiintunutta toimintamallia kohdattaessa CBRNE-aineita, minkä vuoksi toimiva yhteistyö aiheeseen perehtyneen viranomaisen, kuten pelastustoimen, kanssa on tärkeää. Kerätyn palautteen perusteella todettiin, että CBRNE-aineita käsittelevä simulaatio on toimiva ja tarpeellinen opettamismenetelmä ensihoidon koulutuksessa. Tuotettu simulaatio sekä oppipaketti jäävät TAMK:in käyttöön. Jatkokehittämisehdotuksena esitetään simulaation liittämistä osaksi johtamisen tai hoitotason opintoja sekä sen laajentamista muihin CBRNE-tilanteisiin.
