Kotitalouksien osallistuminen sähkönkulutuksen säätöön

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten suomalaiset kotitaloudet voivat osallistua sähkönkulutuksen säätöön ja kuinka suuri joustopotentiaali niillä on sähköjärjestelmän näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin, millaiseksi kotitaloudet kokevat joustoon osallistumisen kuormittavuuden ja mitkä tekijät vaikuttivat hyväksyttävyyteen.

Työ toteutettiin monimenetelmällisesti kirjallisuuskatsauksena, tuntihintadatan analyysina, tapausesimerkkinä sekä kyselytutkimuksena. Sähkön day-ahead-tuntihintoja analysoitiin vuosilta 2020–2025, ja tapausesimerkissä mitattiin pörssihintaperusteisen ohjauksen vaikutuksia omakotitalon lämmitykseen ja sähköauton lataukseen. Kyselyllä kartoitettiin kotitalouksien käytäntöjä, käytettyjä ohjausratkaisuja, ajankäyttöä, koettuja säästöjä sekä esteitä joustoon osallistumiselle.

Tuloksissa todettiin, että sähkön hinnan vaihtelu ja nolla- tai negatiivisten hintojen yleistyminen lisäsivät kannusteita kuormien ajoittamiselle. Tapausesimerkissä lämmityksen ajastuksella saavutettiin vuositasolla selvä kustannushyöty, mutta samalla sisälämpötilan vaihtelu kasvoi ja ajoittain myös lämpimän käyttöveden lämpötila aleni. Kyselyssä raportoitiin jonkinasteista optimointia, ja useimmilla optimointi vei vain vähän aikaa eikä sitä koettu merkittävästi kuormittavaksi. Ei-optimointia tekevien näkökulmasta keskeisiksi esteiksi tunnistettiin koettu vähäinen hyöty, ratkaisujen monimutkaisuus sekä asumismukavuuteen liittyvät huolenaiheet.

Johtopäätöksenä todettiin, että kotitalouksien jousto on teknisesti merkittävä resurssi erityisesti lämmityksessä ja sähköauton latauksessa, ja aggregoituna se voi olla mittaluokaltaan relevantti myös kantaverkon tasapainotuksessa. Laaja käyttöönotto edellyttää kuitenkin helppokäyttöisiä ja luotettavia ratkaisuja, jotka ovat läpinäkyviä, vikasietoisia ja käyttäjän hallittavissa mukavuusrajojen ja ohitusmahdollisuuksien kautta.