Kutsuntaikäisten käsityksiä hedelmällisyydestä ja lapsitoiveisiin vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Syntyvyyden lasku ja vanhemmuuden viivästyminen lisäävät riskiä siihen, että toivottuja lapsia jää syntymättä. Hedelmällisyystietous nuorilla on hajanaista ja perheen perustaminen koetaan etäiseksi eikä terveellisten elämäntapojen yhteyttä hedelmällisyyden suojeluun tunnisteta riittävästi. Tietoperustan vahvistaminen on keskeistä tahattoman lapsettomuuden ehkäisemisessä ja yksilöllisten perheellistymispolkujen tukemisessa.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin kutsuntaikäisten käsityksiä hedelmällisyydestä ja lapsitoiveisiin vaikuttavista tekijöistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä hedelmällisyystietoudesta, asenteista ja hedelmällisyysneuvontaan liittyvistä toiveista. Määrällinen Webropol-kysely toteutettiin Varkauden ja Kuopion kutsuntatilaisuuksissa syksyllä 2025, ja siihen vastasi 139 kutsuntaikäistä nuorta (vastausprosentti 60,2).

Lapsitoiveita oli kahdella kolmesta, kun taas kolmasosa ei halunnut lapsia tai ei ollut muodostanut kantaansa. Lapsitoiveita lisäsi kumppanin olemassaolo, kun taas kumppanin puute tai taloudellinen epävarmuus olivat keskeisiä esteitä. Epävakaa maailmantilanne ja terveydentila vaikuttivat kohtalaisesti, mutta ilmastonmuutos ei ollut merkittävä nuorten perheellistymispäätöksissä.

Hedelmällisyyttä uhkaavat terveystottumukset kuten päihteet, runsas alkoholin käyttö, anaboliset steroidit sekä nikotiinituotteet tunnistettiin hyvin. Sen sijaan ympäristökemikaalien, älylaitteiden lämpökuorman ja liiallisen liikunnan vaikutukset tunnistettiin heikommin. Hedelmällisyystietous ja lapsitoiveet lisäsivät valmiutta muuttaa terveystottumuksia. Tietoa toivottiin terveydenhuollosta, opettajilta ja sosiaalisen median kanavista. Yhteiskunnalta odotettiin tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja taloudellisiin etuuksiin.

Tutkimustietoa hyödynnetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen seksuaaliterveystyön ammattilaisten työssä ja hedelmällisyysneuvonnan prosessien kehittämisessä. Oikein kohdennettu hedelmällisyysneuvonta tulisi integroida osaksi nuorten miesten terveyden edistämisen ja seksuaaliterveyden palveluja. Alueelle tulisi rakentaa selkeä hedelmällisyysneuvonnan palvelupolku yhteistyössä kansallisesti koordinoidun tutkimus- ja kehittämisverkoston kanssa.