Miten terveysalan organisaatio voi edistää implementaatiota? Implementointia tukevat ja estävät tekijät
Asikainen, Teemu; Erfe, Milla (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603013525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603013525
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan, miten terveysalan organisaatio voi edistää implementaatiota. Työssä syvennytään implementaatiota tukeviin ja estäviin tekijöihin. Työn tavoitteena on edistää uusien toimintamallien ja prosessien käyttöönottoa terveydenhuollon organisaatioissa ja tämän avulla parantaa organisaatioiden muutoskyvykkyyttä.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, johon osallistui 9 työterveyden esihenkilöä. Haastatteluaineisto analysoitiin SWOT- analyysia hyödyntämällä. Vastaukset jaoteltiin SWOT-analyysin mukaisesti neljään kategoriaan: vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin.
Tuloksissa nousi esille implementaatiota tukevia tekijöitä kuten vakiintuneet viestintärakenteet ja verkko-oppimisympäristön saavutettavuus sekä estäviä tekijöitä kuten muutosten suuri määrä ja viestinnän sirpaleisuus. Opinnäytetyö tarjoaa terveysalan organisaatioiden johdolle ja kehittäjille tukea sekä näkökulmia, kun he rakentavat kulttuuria, jossa muutos nähdään mahdollisuutena kuormitustekijän sijaan. This thesis explores how a healthcare organization can promote effective implementation. The study focuses on the factors that either support or hinder implementation processes. Its aim is to advance the adoption of new practices and operational models in healthcare organizations, thereby strengthening their overall change capability.
The research data was collected through semi-structured theme interviews with nine occupational health supervisors. The material was analyzed using a SWOT framework, categorizing responses into four dimensions: strengths, weaknesses, opportunities, and threats.
The results highlight several facilitators of implementation, such as established communication structures and the accessibility of online learning environments, as well as barriers including the high volume of simultaneous changes and fragmented communication. This thesis provides healthcare leaders and developers with insights and practical support for fostering a culture where change is perceived as an opportunity rather than a source of burden.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, johon osallistui 9 työterveyden esihenkilöä. Haastatteluaineisto analysoitiin SWOT- analyysia hyödyntämällä. Vastaukset jaoteltiin SWOT-analyysin mukaisesti neljään kategoriaan: vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin.
Tuloksissa nousi esille implementaatiota tukevia tekijöitä kuten vakiintuneet viestintärakenteet ja verkko-oppimisympäristön saavutettavuus sekä estäviä tekijöitä kuten muutosten suuri määrä ja viestinnän sirpaleisuus. Opinnäytetyö tarjoaa terveysalan organisaatioiden johdolle ja kehittäjille tukea sekä näkökulmia, kun he rakentavat kulttuuria, jossa muutos nähdään mahdollisuutena kuormitustekijän sijaan.
The research data was collected through semi-structured theme interviews with nine occupational health supervisors. The material was analyzed using a SWOT framework, categorizing responses into four dimensions: strengths, weaknesses, opportunities, and threats.
The results highlight several facilitators of implementation, such as established communication structures and the accessibility of online learning environments, as well as barriers including the high volume of simultaneous changes and fragmented communication. This thesis provides healthcare leaders and developers with insights and practical support for fostering a culture where change is perceived as an opportunity rather than a source of burden.