Tuotannon parametrien määrittely tuotekohtaista hiilijalanjälkilaskelmaa varten

Abstract

Valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä hiilijalanjäljen laskenta on keskeinen työkalu vastuullisuusraportoinnin ja toimitusketjujen läpinäkyvyyden varmistamiseksi. EU:n kestävyysraportointidirektiivin CSRD:n ja ISO 14067:2018 -standardin ohjaamat vaatimukset lisäävät tarvetta tuotekohtaisille laskelmille, jotka tukevat yritysten kilpailukykyä ja ympäristövastuullisuutta. Työn tavoitteena oli tuottaa menetelmä ja lukuarvot, joilla yksittäisen konepajatuotteen hiilijalanjälki voidaan laskea kehdosta portille -periaatteella. Laskenta suunniteltiin siten, että se soveltuu toimeksiantajan järjestelmään integroitavaksi ja täyttää GHG-protokollan sekä ISO-standardin periaatteet. Keskeiset tutkimuskysymykset liittyivät laskentaparametrien määrittämiseen, rajauksiin ja allokointilogiikkaan. Menetelmä toteutettiin hyödyntämällä primääridataa raaka-aineista, energiankulutuksesta ja koneistusprosessista. Päästökertoimet haettiin kansainvälisistä tietokannoista ja standardeista. Laskenta perustui kaavaan, jossa huomioitiin materiaalien, energian ja työstön päästöt. Rajaukset dokumentoitiin standardien ohjeiden mukaan. Tulosten mukaan materiaalihankinnat eli koneistettavat metallit, jotka ovat tuotannon pääraaka-aine, muodostivat valtaosan tuotteen hiilijalanjäljestä, kun taas logistiikan ja muiden syötteiden osuus jäi muutamaan prosenttiin. Laskentamalli osoittautui soveltuvaksi ERP-integraatioon ja tarjoaa yritykselle mahdollisuuden hyödyntää tuloksia automaattisessa hiilijalanjäljen raportoinnissa ja tuloksia voidaan mahdollisesti jatkossa hyödyntää muussa vastuullisuusraportoinnissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tuotekohtainen hiilijalanjälkilaskenta on toteutettavissa kustannustehokkaasti pk-yrityksessä, kun menetelmä perustuu standardeihin ja primääridataan ja pohjatiedot kerätään systemaattisesti. Malli tukee strategisia tavoitteita ja vastaa kiristyviin raportointivaatimuksiin.