Kehonkuvan muutokset synnytyksen jälkeen
Holopainen, Aada; Lampinen, Ronja (2026)
Holopainen, Aada
Lampinen, Ronja
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603033676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603033676
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaiset tekijät vaikuttavat synnytyksen jälkeiseen kehonkuvaan, ja millainen vaikutus koetulla kehonkuvalla on synnyttäneen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli koota tietoa, jota kätilöt voivat hyödyntää työssään ja potilasohjauksessa. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa ja normalisoida kehossa tapahtuvia muutoksia synnyttäjille. Tutkimuskysymyksenä oli ”Mitkä tekijät vaikuttavat kehonkuvaan synnytyksen jälkeen?”.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin kolmesta eri tietokannasta käyttäen systemaattista tiedonhakua. Lopullisia tutkimuksia valikoitui yhdeksän. Aineiston analysointiin käytettiin temaattista analyysia.
Tuloksissa kävi ilmi, että koetulla synnytyksen jälkeisellä kehonkuvalla on laaja-alaisia vaikutuksia synnyttäneen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tutkimuksissa tuli ilmi synnyttäneiden kokevan tyytymättömyyttä erityisesti sukuelinten, rintojen ja vatsan alueen muutoksiin synnytyksen jälkeen. Negatiivisen kehonkuvan todettiin olevan riskitekijä synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja ahdistukselle. Erilaisista interventiomuodoista yksilöllinen ohjaus ja psykologiset interventiot todettiin tehokkaimmiksi. Tutkimukset osoittivat sosiaalisella medialla olevan merkittävä vaikutus koettuun kehonkuvaan.
Merkittävimpinä johtopäätöksinä todettiin suuren osan synnyttäneistä kokevan kehonkuvansa negatiivisena synnytyksen jälkeen. Negatiivisena koetun kehonkuvan todettiin vaikuttavan kokonaisvaltaisesti synnyttäneen hyvinvointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin kolmesta eri tietokannasta käyttäen systemaattista tiedonhakua. Lopullisia tutkimuksia valikoitui yhdeksän. Aineiston analysointiin käytettiin temaattista analyysia.
Tuloksissa kävi ilmi, että koetulla synnytyksen jälkeisellä kehonkuvalla on laaja-alaisia vaikutuksia synnyttäneen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tutkimuksissa tuli ilmi synnyttäneiden kokevan tyytymättömyyttä erityisesti sukuelinten, rintojen ja vatsan alueen muutoksiin synnytyksen jälkeen. Negatiivisen kehonkuvan todettiin olevan riskitekijä synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja ahdistukselle. Erilaisista interventiomuodoista yksilöllinen ohjaus ja psykologiset interventiot todettiin tehokkaimmiksi. Tutkimukset osoittivat sosiaalisella medialla olevan merkittävä vaikutus koettuun kehonkuvaan.
Merkittävimpinä johtopäätöksinä todettiin suuren osan synnyttäneistä kokevan kehonkuvansa negatiivisena synnytyksen jälkeen. Negatiivisena koetun kehonkuvan todettiin vaikuttavan kokonaisvaltaisesti synnyttäneen hyvinvointiin.
