Vaikuttavuuden osoittaminen kuntouttavassa työtoiminnassa: kirjallisuuskatsaus vaikuttavuusmittareiden soveltuvuudesta kuntouttavaan työtoimintaan

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden osoittamista sekä vaikuttavuusmittareiden soveltuvuutta kuntouttavaan työtoimintaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia mittareita kuntouttavassa työtoiminnassa käytetään vaikuttavuuden osoittamiseen ja kuinka soveltuvia osallisuusindikaattori, Kykyviisari, GAS-menetelmä ja Sovari ovat kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden osoittamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajan Kymenlaakson hyvinvointialueen työelämäpalveluiden hyödynnettäväksi.

Aineiston tuli vastata sisällöllisesti opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Aineistoa ei kuitenkaan haluttu rajata liikaa, sillä alustavien tietokantahakujen perusteella tiedettiin, että kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta ja mittareita sen osoittamiseen ei ole merkittävästi tutkittu. Aineistohaussa käytettiin eri tietokantoja. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto on julkaistu viimeisen kahdentoista vuoden aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa tuli ilmi, että kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden seuranta on haastavaa ja sen osoittamiseen tarvitaan sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä ja mittareita. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että vaikuttavuusmittareita käytetään kyllä, mutta ei systemaattisesti. Käytöstä puuttuvat yhteiset mittarit, joita voisi hyödyntää palveluiden yhdenvertaisessa vaikuttavuuden osoittamisessa sekä palveluiden kehittämisessä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto osoittaa, kuinka työllisyystoimenpiteisiin osallistuneet, joilla on jo alkujaankin merkittävimpiä hyvinvoinnin puutteita, hyötyvät työllistymistoimenpiteisiin osallistumisesta. Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että vain työllisyysvaikutusten tarkastelu antaa eittämättä liian kapean katsontakuvan kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen arvioinnista. Työllisyysvaikutusten lisäksi olisi tärkeää arvioida ja mitata myös toiminnan muita vaikutuksia. Työllisyystoimenpiteiden muusta vaikuttavuudesta on huomattavasti vähemmän tietoa kuin niiden vaikutuksesta työllistymiseen.

Tutkimusaineiston perusteella Kykyviisari, GAS-menetelmä, osallisuusindikaattori ja Sovari soveltuvat heikossa työmarkkina-asemassa olevien kanssa tehtävään työhön työllisyydenhoidon piirissä, työpajatoiminnassa sekä kuntoutuksen sektorilla. Aineisto osoittaa, että mittarit tuovat esiin erilaisia näkökulmia vaikuttavuuden arviointiin sekä vahvuuksia ja esteitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mittareiden hyödyntäminen asiakastyössä edellyttää myös käytännön edellytyksiä, asiantuntijuutta sekä organisaation tukea.

Asiasanat: kirjallisuuskatsaus, kuntouttava työtoiminta, vaikuttavuus