Teollisuusrobotin offline-ohjelmointi jäysteenpoistossa : hyödyt ja ohjelmistojen vertailu
Rohkea, Suvi (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603043702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603043702
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä teollisuusrobotin offline‑ohjelmointi voisi tuoda ITA Nordic Oy:n Salon yksikön jäysteenpoistoprosessiin. Nykytilanteessa kaikki ohjelmointi tehdään vain online-ohjelmointina. Työssä vertailtiin keskenään eri ohjelmistovaihtoehtoja, jotta toimeksiantajalle voitaisiin esittää perusteltu suositus soveltuvimmasta ohjelmistosta. Teoriaosuudessa perehdyttiin teollisuusrobotiikan, kinematiikan sekä ohjelmiston hankintaprosessin teoriaan.
Tutkimustyö alkoi ohjelmistojen alustavalla kartoituksella ja tarkempaan tarkasteluun valikoitui neljä eri ohjelmistoa. Ominaisuuksia arvioitiin painotetulla pisteytysmenetelmällä, jossa huomioitiin muun muassa helppokäyttöisyys, käyttöliittymä, jäysteenpoisto-ominaisuudet ja asiakaspalvelu. Lopuksi arvioitiin vielä hankinnan taloudellista kannattavuutta sekä saavutettavia hyötyjä.
Vertailun tuloksena Robotmaster nousi parhaaksi ohjelmistoksi ja toiseksi sijoittui Visual Components. Investointi ei kuitenkaan olisi Salon yksikössä tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa, koska offline‑ohjelmoinnin tuoma työaikasäästö jää vähäiseksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ohjelmiston hankinta ei ole perusteltua juuri nyt, mutta voi olla tulevaisuudessa kannattavaa, mikäli jäysteenpoiston laajennukset tai uudet robottisoluhankinnat toteutuvat. The aim of this thesis was to examine the potential benefits that offline programming of an industrial robot could bring to the deburring process at ITA Nordic Oy’s Salo unit. In the current situation, all programming is done only as online programming. The study included a comparison of different software alternatives with the aim of providing the commissioning company with a recommendation for the most suitable solution. The theoretical background explored industrial robotics, kinematics, and the software procurement process.
The research began with a preliminary survey of available software, after which four alternatives were selected for more detailed examination. Their features were evaluated using a weighted scoring method that considered, among other factors, ease of use, user interface quality, deburring functionalities, and customer support. Finally, the economic feasibility of the investment and the potential benefits were assessed.
Based on the comparison, Robotmaster achieved the highest score, followed by Visual Components. However, the investment would currently not be economically viable for the Salo unit, as the savings gained from offline programming would remain limited. It can be concluded that acquiring such software is not justified at this time but may become beneficial in the future if the deburring process is expanded or new robotic cells are introduced.
Tutkimustyö alkoi ohjelmistojen alustavalla kartoituksella ja tarkempaan tarkasteluun valikoitui neljä eri ohjelmistoa. Ominaisuuksia arvioitiin painotetulla pisteytysmenetelmällä, jossa huomioitiin muun muassa helppokäyttöisyys, käyttöliittymä, jäysteenpoisto-ominaisuudet ja asiakaspalvelu. Lopuksi arvioitiin vielä hankinnan taloudellista kannattavuutta sekä saavutettavia hyötyjä.
Vertailun tuloksena Robotmaster nousi parhaaksi ohjelmistoksi ja toiseksi sijoittui Visual Components. Investointi ei kuitenkaan olisi Salon yksikössä tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa, koska offline‑ohjelmoinnin tuoma työaikasäästö jää vähäiseksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ohjelmiston hankinta ei ole perusteltua juuri nyt, mutta voi olla tulevaisuudessa kannattavaa, mikäli jäysteenpoiston laajennukset tai uudet robottisoluhankinnat toteutuvat.
The research began with a preliminary survey of available software, after which four alternatives were selected for more detailed examination. Their features were evaluated using a weighted scoring method that considered, among other factors, ease of use, user interface quality, deburring functionalities, and customer support. Finally, the economic feasibility of the investment and the potential benefits were assessed.
Based on the comparison, Robotmaster achieved the highest score, followed by Visual Components. However, the investment would currently not be economically viable for the Salo unit, as the savings gained from offline programming would remain limited. It can be concluded that acquiring such software is not justified at this time but may become beneficial in the future if the deburring process is expanded or new robotic cells are introduced.