Nuorisovaltuustot paperilla : Tekstianalyysi nuorisovaltuustojen toimintasäännöistä ennen ja jälkeen kuntaliitoksen

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee kuntaliitosten vaikutusta nuorisovaltuustojen toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin eli toimintasääntöihin. Tutkimuksessa on selvitetty, miten liitoskuntien tasapuolinen huomioiminen on toteutunut nykyistä toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu nuorten osallisuuden toteutumista toimintasääntöjen kautta. Tutkimus on toteutettu kahden moniliitoskunnan Kouvolan ja Mikkelin aineistoja analysoimalla tekstianalyysin keinoin. Molemmissa tapauksissa kuusi kuntaa muodosti uuden kunnan.

Nuorisovaltuustoja on perustettu nykyisen nuorisolain voimaantulon jälkeen lukuisiin kuntiin, ja keväällä 2015 voimaantulleen kuntalain myötä nuorisovaltuustotoiminnasta tulee lakisääteinen jokaiseen kuntaan. Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat osana kunnallisen päätöksenteon koneistoa. Toteutustavoissa on paikallisia vaihteluita, joita toimintasäännöt heijastelevat. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on käytetty osallisuuden ja kansalaiseksi kasvun käsitteistöjä.

Tutkimuksen tuloksena muodostettiin suosituslista liittyen kuntaliitosten ja nuorten osallisuuden toteutumisen huomioiviin seikkoihin, joita hyvästä nuorisovaltuuston toimintasäänöstä tulisi löytyä. Lisäksi listattiin muita yleisiä hyviä käytäntöjä.

Suosituksissa nousi esiin toimintasääntöjen oikea-aikainen päivittäminen kuntaliitokset huomioivaksi ja tasavertainen aiempien toimintasääntöjen huomioiminen uutta asiakirjaa päivitettäessä. Osallisuuden näkökulmasta huomioa tulee kiinnittää siihen, onko aktiivisena toimijana asiakirjassa nuori vai joku muu taho. ”Nuoria koskevat asiat” –määrittelystä luopuminen, nuorisovaltuuston edustajan saaminen kaikkiin lautakuntiin, nuorten oikeus saada tukea tehtäviinsä, ja toimintaa ohjaavan työntekijän roolin selkeä määrittely lisäävät osallisuutta. Muita hyviä käytäntöjä ilmentävät asiakirjassa väljyys toiminnan muotojen kuvauksessa, nuorten tasapuolinen huomioiminen ehdokasasetteluissa, eron tekeminen koulujen sisäisten ja puoluepoliittisten nuorten vaikuttajaryhmiin, toimintakauden kaksivuotisuus ja yleinen käytäntöjen selkeä avaaminen ilman tulkinnanvaraisia muotoiluja.

Youth councils on paper – Text analysis of the documents of youth councils before and after municipal mergers

The goal of this thesis is to find out how municipal mergers have influenced the official documents of youth councils. The study shows how all the participants of the merger have been taken into consideration equally in the official documents as well as how much of young people´s participation can be found in the documents. The study is carried out by analysing the documents of two municipal merger cases, Kouvola and Mikkeli. In both cases six municipalities merged to form a new municipality.

Youth councils have been established in a large number of municipalities in accordance with the current Youth Act. After the Local Government Act came into effect in the spring of 2015 it became mandatory to install youth councils in every municipality in Finland. Youth councils are politically and religiously independent influential groups, which operate as a part of official municipal decision making. There are many local differences in the ways in which youth councils are being organized. The official documents reflect those differences. The theoretical framework of the thesis is based on youth participation and civic education.

As a result of the thesis a list of recommendations for the official documents of youth councils was formed regarding municipal mergers, youth participation and other good practises. The list includes recommendations for the timely and equal updating of the documents after a municipal merger has taken place. It is important to consider who the active participant in the documents is, youngsters or somebody else. The too vague “matters regarding young people” definition should be disposed of. Youth representatives should be present in each municipal council and should have the right to receive help and support in their work as a member of the council. It is also important to clearly define the role of the youth worker who is supporting the youth council.

Other good practises found in the list of recommendations suggest that the description of the procedure form should be left broad and that young people should be taken into account equally in the nomination process. In addition, a difference should be made between youth councils and schools’ internal or political youth influential groups. It is also recommended that a term on the youth council last two years and that all policies should be written in unequivocal language.