Tekoälychatbotin käyttöönoton vaikutus palvelupyyntöjen määrään HR-neuvonnassa
Länsimaa, Jenni (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603083925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603083925
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa määrällistä tietoa tekoälyratkaisun käyttöönoton vaikutuksista yrityksen HR-neuvontapalveluihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja vertailla muutosta Yrityksen X HR-neuvontapalveluiden sisällä ennen ja jälkeen tekoälychatin käyttöönoton.
Opinnäytetyön tietoperusta keskittyy henkilöstöjohtamiseen, generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen asiantuntijatyön tukena sekä hakuavusteiseen generointiin. Lisäksi tietoperustassa tarkastellaan tekoälyn eettisyyttä ja vastuullisuutta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kokonaistutkimuksena, ja aineisto kerättiin organisaation Freshservice-tiketöintijärjestelmästä 20 kuukauden ajanjaksolta (toukokuu 2024 – joulukuu 2025). Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä ryhmien välisen eron todentamiseen sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa käyttöasteen ja volyymin välisen suhteen arviointiin.
Tulokset osoittivat, että tekoälychatin käyttöönotolla on ollut tilastollisesti merkitsevä vaikutus palvelupyyntöjen määrään (p = 0,046). Keskimääräinen kuukausittainen palvelupyyntömäärä laski käyttöönoton jälkeen noin 267 kappaleella, laskien 1875 kappaleesta 1608 kappaleeseen. Lisäksi aineiston havaittiin muuttuvan symmetrisemmäksi, mikä viittaa palveluprosessin standardoitumiseen ja ennustettavuuden parantumiseen.
Vaikka kokonaisvolyymi laski, tekoälybotin käytön ja palvelupyyntöjen välillä havaittiin erittäin vahva positiivinen korrelaatio (0,87), mikä voi selittyä organisaation yleisellä aktiivisuuden kasvulla ja kausivaihtelulla. Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälybotti on tehokas työkalu rutiinien automatisoinnissa, mutta sen onnistuminen edellyttää jatkuvaa lähdeaineiston ylläpitoa ja ihmisen roolia tiedon oikeellisuuden varmistajana.
Opinnäytetyön tietoperusta keskittyy henkilöstöjohtamiseen, generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen asiantuntijatyön tukena sekä hakuavusteiseen generointiin. Lisäksi tietoperustassa tarkastellaan tekoälyn eettisyyttä ja vastuullisuutta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kokonaistutkimuksena, ja aineisto kerättiin organisaation Freshservice-tiketöintijärjestelmästä 20 kuukauden ajanjaksolta (toukokuu 2024 – joulukuu 2025). Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä ryhmien välisen eron todentamiseen sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa käyttöasteen ja volyymin välisen suhteen arviointiin.
Tulokset osoittivat, että tekoälychatin käyttöönotolla on ollut tilastollisesti merkitsevä vaikutus palvelupyyntöjen määrään (p = 0,046). Keskimääräinen kuukausittainen palvelupyyntömäärä laski käyttöönoton jälkeen noin 267 kappaleella, laskien 1875 kappaleesta 1608 kappaleeseen. Lisäksi aineiston havaittiin muuttuvan symmetrisemmäksi, mikä viittaa palveluprosessin standardoitumiseen ja ennustettavuuden parantumiseen.
Vaikka kokonaisvolyymi laski, tekoälybotin käytön ja palvelupyyntöjen välillä havaittiin erittäin vahva positiivinen korrelaatio (0,87), mikä voi selittyä organisaation yleisellä aktiivisuuden kasvulla ja kausivaihtelulla. Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälybotti on tehokas työkalu rutiinien automatisoinnissa, mutta sen onnistuminen edellyttää jatkuvaa lähdeaineiston ylläpitoa ja ihmisen roolia tiedon oikeellisuuden varmistajana.