Teknologia ikäihmisten asumispalveluissa – Kolmostien Terveys Oy
Lintula, Johanna (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603094028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603094028
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen ja hoitohenkilöstön saatavuushaasteet luovat painetta hyödyntää teknologiaa osana laadukasta hoivatyötä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ja analysoida Kolmostien Terveys Oy:n ikäihmisten asumispalveluihin soveltuvia teknologisia ratkaisuja. Työssä tarkasteltiin teknologiaa teknisenä kokonaisuutena, johon kuuluvat laitteiston lisäksi tiedonsiirto, tietoturva ja ylläpidettävyys. Erityisenä kontekstina toimi vuonna 2025 esitys lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi teknologian hyödyntämisen henkilöstömitoituksen laskennassa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena konstruktiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Aineistonkeruussa käytettiin metodologista triangulaatiota. Laadullinen osuus koostui markkinakartoituksesta ja dokumenttianalyysista, jossa tarkasteltiin kymmentä eri teknologiaratkaisua. Määrällinen osuus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Kolmostien Terveyden hoitohenki-löstölle, ja sen avulla selvitettiin teknologiavalmiutta sekä koettuja tarpeita. Aineiston analysoinnissa ja visualisoinnissa hyödynnettiin Python-ohjelmointikieltä sekä Pandas-, Matplotlib- ja Seaborn-kirjastoja Jupyter Notebook -ympäristössä.
Tulosten mukaan henkilöstö koki hyödyllisimmiksi ratkaisut, jotka parantavat asukasturvallisuutta ja vähentävät rutiininomaisia tarkistuskäyntejä. Korkeimman hyötyarvon saivat passiiviset kaatumisanturit, älyvalaistus, vuodesensorit ja digitaalinen kulunvalvonta. Teknisessä analyysissä korostui luotettavan infrastruktuurin merkitys. Laitteiden tietoturva tulee varmistaa segmentoimalla ne omaan VLAN-verkkoonsa. Henkilöstön suurin huoli liittyi inhimillisen kontaktin mahdolliseen vähenemiseen, mikä korostaa muutosjohtamisen ja eettisen keskustelun merkitystä käyttöönotossa.
Toimeksiantajalle suositellaan etenemistä priorisoimalla passiivisia valvontateknologioita sekä varmistamalla tekninen infrastruktuuri ennen laajamittaisia hankintoja. Teknologia tulisi nähdä työkaluna, joka vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä asukkaiden kohtaamiseen. Lakimuutoksen valossa suositellaan pilotointia, jossa seurataan teknologian vaikutusta henkilöstömitoitukseen.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena konstruktiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Aineistonkeruussa käytettiin metodologista triangulaatiota. Laadullinen osuus koostui markkinakartoituksesta ja dokumenttianalyysista, jossa tarkasteltiin kymmentä eri teknologiaratkaisua. Määrällinen osuus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Kolmostien Terveyden hoitohenki-löstölle, ja sen avulla selvitettiin teknologiavalmiutta sekä koettuja tarpeita. Aineiston analysoinnissa ja visualisoinnissa hyödynnettiin Python-ohjelmointikieltä sekä Pandas-, Matplotlib- ja Seaborn-kirjastoja Jupyter Notebook -ympäristössä.
Tulosten mukaan henkilöstö koki hyödyllisimmiksi ratkaisut, jotka parantavat asukasturvallisuutta ja vähentävät rutiininomaisia tarkistuskäyntejä. Korkeimman hyötyarvon saivat passiiviset kaatumisanturit, älyvalaistus, vuodesensorit ja digitaalinen kulunvalvonta. Teknisessä analyysissä korostui luotettavan infrastruktuurin merkitys. Laitteiden tietoturva tulee varmistaa segmentoimalla ne omaan VLAN-verkkoonsa. Henkilöstön suurin huoli liittyi inhimillisen kontaktin mahdolliseen vähenemiseen, mikä korostaa muutosjohtamisen ja eettisen keskustelun merkitystä käyttöönotossa.
Toimeksiantajalle suositellaan etenemistä priorisoimalla passiivisia valvontateknologioita sekä varmistamalla tekninen infrastruktuuri ennen laajamittaisia hankintoja. Teknologia tulisi nähdä työkaluna, joka vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä asukkaiden kohtaamiseen. Lakimuutoksen valossa suositellaan pilotointia, jossa seurataan teknologian vaikutusta henkilöstömitoitukseen.