Hyvän kohtaamisen elementit sosiaalihuollon päihdetyön kentällä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Aaltonen, Heli (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603104080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603104080
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja tarkastella, millaisina asiakkaat kokivat kohtaamiset sosiaalihuollon päihdepalveluissa ja mistä tekijöistä hyvä kohtaaminen heidän näkökulmastaan muodostui. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa asiakkaiden kokemusten perusteella hyvän kohtaamisen keskeiset elementit päihdetyössä. Opinnäytetyön tilaajana oli Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin asiakkaiden kokemuksia kuvaavaa aineistoa sekä päihdetyön ja sosiaalihuollon teoreettista tietoperustaa. Aineisto analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla ja analyysin avulla muodostettiin kokonaiskuva kohtaamisen merkityksestä päihdepalveluissa.
Tuloksissa todettiin, että hyvä kohtaaminen rakentui kolmesta toisiinsa liittyvästä ulottuvuudesta: yksilöllisestä arvostuksesta, ammatillisesta sitoutumisesta ja rakenteellisesta jatkuvuudesta. Asiakkaat kokivat kohtaamisen laadukkaaksi silloin, kun heidät kohdattiin arvostavasti, heidän asiantuntijuutensa tunnustettiin ja heille tarjottiin mahdollisuus vaikuttaa omaan palveluunsa. Lisäksi havaittiin, että luottamus oli herkkä palvelujärjestelmän katkoksille, kuten työntekijöiden vaihtuvuudelle ja palveluketjujen pirstaleisuudelle. Kohtaamisen todettiin olevan prosessi, joka vahvisti asiakkaan toimijuutta ja osallisuutta.
Johtopäätöksenä todettiin, että hyvä kohtaaminen on päihdetyön eettinen ja
ammatillinen perusta, joka edellyttää sekä työntekijän henkilökohtaista sitoutumista että rakenteellisesti toimivia palveluja. Kohtaamisen kehittäminen nähtiin välttämättömänä asiakkaiden luottamuksen, palveluihin kiinnittymisen ja toipumisen tukemiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin asiakkaiden kokemuksia kuvaavaa aineistoa sekä päihdetyön ja sosiaalihuollon teoreettista tietoperustaa. Aineisto analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla ja analyysin avulla muodostettiin kokonaiskuva kohtaamisen merkityksestä päihdepalveluissa.
Tuloksissa todettiin, että hyvä kohtaaminen rakentui kolmesta toisiinsa liittyvästä ulottuvuudesta: yksilöllisestä arvostuksesta, ammatillisesta sitoutumisesta ja rakenteellisesta jatkuvuudesta. Asiakkaat kokivat kohtaamisen laadukkaaksi silloin, kun heidät kohdattiin arvostavasti, heidän asiantuntijuutensa tunnustettiin ja heille tarjottiin mahdollisuus vaikuttaa omaan palveluunsa. Lisäksi havaittiin, että luottamus oli herkkä palvelujärjestelmän katkoksille, kuten työntekijöiden vaihtuvuudelle ja palveluketjujen pirstaleisuudelle. Kohtaamisen todettiin olevan prosessi, joka vahvisti asiakkaan toimijuutta ja osallisuutta.
Johtopäätöksenä todettiin, että hyvä kohtaaminen on päihdetyön eettinen ja
ammatillinen perusta, joka edellyttää sekä työntekijän henkilökohtaista sitoutumista että rakenteellisesti toimivia palveluja. Kohtaamisen kehittäminen nähtiin välttämättömänä asiakkaiden luottamuksen, palveluihin kiinnittymisen ja toipumisen tukemiseksi.
