Lapsen pään vammat ensihoidossa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä koottiin yhteen tietoa, jonka avulla pystyttäisiin erottamaan ensihoidossa lapsen lievä pään vamma vakavasta, jatkohoitoa vaativasta pään vammasta. Lisäksi nostettiin esille nimenomaan lasten anatomisia ja fysiologisia erityispiirteitä sekä haasteita, joita ensihoitajat kohtaavat työskennellessään lapsipotilaiden kanssa.

Lasten tiedetään olevan harvoin kohdattava potilasryhmä ensihoidossa. Erilaiset onnettomuudet ja niistä seuranneet pään vammat lapsilla ovat kuitenkin usein syynä ensihoidon hälyttämiselle. Ensihoitajat kohtaavat työssään paljon aikuispotilaita, joilla on jonkinasteinen pään vamma, ja niiden hoitoon on selvät toimintatavat. Lasten kohdalla tilanteisiin vaikuttaa merkittävästi lapsen ikä ja siihen liittyvät anatomiset ja fysiologiset erityispiirteet. Suomessa lasten pään vammojen hoitoon ei ole laadittu terveydenhuollon ammattilaisille erillistä Käypä hoito –suositusta, eikä näin ollen myöskään ensihoidossa ole selviä toimintamalleja kyseisen potilasryhmän kohdalla.

Opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakuun käytettiin viittä terveysalan tietokantaa (Chinal ultimate, Medline, PubMed, Academic search ultimate ja Medic). Tiedonhaulla löydettiin yhteensä 322 aineistoa, joista opinnäytetyöhön valikoitui lopulta 8 kansainvälistä artikkelia. Tiedonhaun tukena käytettiin lisäksi manuaalista hakua ja näin ollen työssä on käytetty yhteensä 14 aineistoa.

Tuloksista ilmeni isoja puutteita ensihoidon käytettävissä olevista lasten pään vammojen arvioinnin ja hoidon tukityökaluista. Haasteena ensihoitajat kokevat erityisesti kokemuksen ja koulutuksen puutteen, sekä työympäristön vajavaiset resurssit. Lasten pään vammojen punalippuoireista saatiin tuloksissa kootusti tietoa sekä niiden pohjalta muodostettuja jatkohoito suosituksia.

Lasten pään vammoista on niukasti ajantasaisia tutkimustuloksia, ja näin ollen on havaittavissa puutteita ensihoitoon suunnatuissa hoitosuosituksissa. Selkeät ohjeet sujuvoittavat aina ensihoitajien työtä sekä lisäävät lapsipotilaiden turvallisuutta, ja näin ollen olisi tärkeää, että näitä aiheita tutkittaisiin lisää.

The purpose of this thesis was to compile information that helps distinguish between minor head injuries in children and serious ones requiring further treatment in emergency care. In addition, the study highlights specifically the anatomical and physiological characteristics of children and the challenges faced by paramedics when working with pediatric patients.

Children are known to be rarely encountered patient group in emergency care. However, various accidents and the resulting head injuries in children are often the reason for calling emergency services. Paramedics encounter many adult patients with head injuries in their work, and there are clear procedures for treating them. In the case of children, the situation is significantly affected by the child’s age and related anatomical and physiological characteristics. In Finland there are no specific guidelines for healthcare professionals on the treatment of children’s head injuries and therefore there are no clear procedures for paramedics in this patient group.

The thesis was carried out as a scoping review. Five health care databases (Chinal Ultimate, Medline, PudMed, Academic Search Ultimate, and Medic) were used for the information search. The search yielded a total of 322 results, from which eight international articles were ultimately selected for the thesis. Manual searches were also used to supplement the search, resulting in a total of 14 sources being used in the thesis.

The results revealed major shortcomings in the tools available for assessing and treating head injuries in children in emergency care. Paramedics feel that the main challenges are a lack of experience and training, as well as insufficient resources in the work environment. The results provided comprehensive information on the red flag symptoms of head injuries in children and recommendations for further treatment based on this information.

The findings indicate that there is not a great deal of up-to-date research on head injuries in children, and as a result, there are gaps in the treatment recommendations for emergency care. Clear guidelines always facilitate the work of paramedics and increase the safety of pediatric patients, and it is therefore important that these topics be studied further.