Tampereen Työväenyhdistyksen kirjaston historiaa 1888– 1921

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteina oli saada selville Tampereen Työväenyhdistyksen perustaman ja ylläpitämän kirjaston toimintamenetelmät sekä se, millaisesta aineistosta kokoelma koostui. Kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1888, ja tutkimuksessa paneuduttiin kirjaston historiaan avaamisesta vuoteen 1921 asti. Tutkimuksessa selvitettiin myös työväenkirjastojen perustamissyyt sekä se, mitä merkitystä kirjastolla oli aikansa ihmisille sekä yhteiskunnalle. Tutkimuksen taustaan kuuluu työväestön elämäntyyli ja yhteiskunnan olosuhteet Venäjän suuriruhtinaskunnan alaisuudessa. Tutkimus sijoittui Tampereelle, sillä työväestön osuus kaupungin asukkaista oli merkittävä teollistumisen vuoksi. Tästä syystä taustassa perehdyttiin myös Tampereen teollistumisen sekä työväen arjen historiaan.

Opinnäytetyö on historiantutkimus, ja tutkimuskysymyksien selvittämiseen on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Lähdeaineistona on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, Tampereen kaupunginarkiston aineistoa koskien Tampereen Työväenyhdistystä sekä vanhoja sanomalehtiä. Tärkein lähdeaineisto oli Tampereen Työväenyhdistyksen vuosikirjat, joissa käytiin läpi vuosittaiset tapahtumat yhdistyksen osalta sekä työväenliikettä koskevat tapahtumat ja muutokset yhteiskuntatasolla.

Tutkimuksen edetessä selvisi Tampereen Työväenyhdistyksen kirjaston olleen auki 1–2 kertaa viikossa. Lainaus tapahtui kirjalistan avulla, josta asiakas pyysi haluamansa teoksen kirjastonhoitajalta. Kirjaston kokoelma koostui lukuisista eri tietokirjaluokista, joista tärkein oli kirjaston tarkoitusperien mukaisesti yhteiskunnallinen, sosialistinen kirjallisuus. Kokoelman suurin luokka oli vuodesta toiseen kuitenkin kaunokirjallisuus. Kirjaston perustamissyyt ja merkitys kietoutuvat vahvasti työväestön sivistystarpeisiin ja yhteiskunnan poliittisiin muutoksiin, kuten luokkataisteluun ja demokratian saavuttamiseen.

The thesis was a historical study, and the research questions were addressed using qualitative content analysis and methods typical of historical research. The source material mainly consisted of relevant literature, historical newspapers and archival records from the city archives of Tampere concerning the Tampere Workers’ Association. The primary source material answering the research questions were the yearbooks of the Tampere Workers’ Association, which documented annual activities of the association alongside developments in the labor movement and changes at the societal level.

The results indicate that the library of the Tampere Labor Association functioned in a manner comparable to other libraries of the period. The books were kept behind the librarian’s desk, meaning that patrons had to request desired titles from a book list, and opening hours were limited to two hours once or twice a week. The founding and significance of the library were closely connected to the educational needs of the working-class and to political developments such as class struggle and the pursuit of democracy in Finland. Also, the study showed that the collection included a variety of non-fiction categories, with socio-political and socialist literature constituting the most significant category in line with the library’s mission. However, fiction consistently formed the largest section of the collection.