Henkilöstön osaaminen tilitoimistossa - Koulutussuunnitelmien laatiminen

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää, millaista osaamista ja millaisia koulutustarpeita tilitoimiston henkilöstöllä on. Työn tavoitteena oli tuottaa työntekijöille henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat heidän osaamistarpeidensa pohjalta. Tarkoituksena oli edistää henkilöstön ammatillista kehittymistä ja oppimista. Koulutussuunnitelmien tarkoituksena on helpottaa työntekijöiden kouluttautumista työarjen lomassa.

Työn teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä pääluvussa käsitellään osaamisen johtamista ja kehittämistä, osaamisen kartoittamista, tilitoimiston keskeisimpiä osaamisalueita sekä hiljaisen tiedon hyödyntämistä työpaikalla. Toisessa pääluvussa käydään läpi työelämässä oppimista, oppimiseen sitoutumista ja oppimisen motivaatiota, oppimisen ja hyvinvoinnin yhteyttä sekä erilaisia oppimistapoja.

Opinnäytetyön tekoa ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: ”Millainen henkilöstön osaaminen on tällä hetkellä?”, ”Millaisia koulutustarpeita henkilöstöllä on?” ja ”Miten kouluttautuminen tulisi toteuttaa?” Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden avulla haastattelemalla toimeksiantajayrityksen työntekijöitä ja esihenkilöä. Aineistona hyödynnettiin myös esihenkilön kirjoittamaa listausta työntekijöiden osaamisesta ja kouluttautumistarpeista.

Tutkimuksen tulosten perusteella havaittiin, että jokaisella henkilökunnan jäsenellä on erilaista osaamista ja erilaiset kouluttautumistarpeet. Esimerkiksi tietoteknisessä osaamisessa havaittiin eroja. Erot osaamisessa liittyvät osittain työurien pituuteen taloushallinnossa. Työntekijöiden ja esihenkilön näkemykset kunkin työntekijän osaamisesta ja koulutustarpeista vastasivat pääosin toisiaan. Kriittisimmiksi kouluttautumistarpeiksi ilmenivät palkkahallintoon, kirjanpitoon, yritysneuvontaan, johtamiseen, markkinointiin, taloushallinnon ohjelmistoihin ja tekoälyyn liittyvä osaaminen. Tulosten pohjalta havaittiin, että henkilöstö suosi erilaisia kouluttautumistapoja. Koulutussuunnitelmat hyödyttävät toimeksiantajaa siten, että ne tekevät kouluttautumisesta aiempaa suunnitelmallisempaa ja helpottavat ammatillisen osaamisen kehittämistä työn lomassa.

Asiasanat: osaamisen kehittäminen, osaamisen johtaminen, elinikäinen oppiminen