Digitaalisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden käytön rajoitteet: Keski-Suomen hyvinvointialueella

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli edistää mielenterveys- ja päihdepalveluiden digitaalisten palveluiden saavutettavuutta sekä edistää paremman saavutettavuuden myötä asiakkaiden hoitoon pääsyä. Keski-Suomen hyvinvointialue kehittää palveluita saavutettavammaksi huomioiden kehityksessä ihmislähtöisyyden ja digitalisaation. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta asiakkaiden rajoitteita digitaalisten palveluiden käytölle ja luoda kehittämissuosituksia yhdessä digitaalisen sotekeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden työyhteisön kanssa Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Opinnäytetyö toteutettiin palvelumuotoiluna hyödyntäen tuplatimanttimallia. Eri vaiheissa hyödynnettiin erilaisia aineistonkeruu- ja analysointimenetelmiä. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta. Toteutukseen osallistuivat sekä asiakkaat että työntekijät. Avoterveydenhuoltoon mielenterveys- ja päihdepalveluihin toteutettiin asiakkaille kyselytutkimus, jonka tulosten pohjalta luotiin kehittämissuosituksia yhdessä Digitaalisen sotekeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden työyhteisön kanssa.

Tulokset osoittavat, että digitaalisten palveluiden käyttöä rajoittavat tekijät liittyvät teknologiaan, osaamiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Tässä asiakasryhmässä kaikki eivät omista sopivia päätelaitteita tai internetyhteyksiä, eikä kaikilta löydy riittävää osaamista digitaalisten palveluiden ja teknologian käyttöön. Lisäksi asiakasryhmän asenteiden arvioidaan vaikuttavan digitaalisten palveluiden käyttöön. Sosioekonomisella asemalla arvioitiin olevan vaikutusta rajoittaviin tekijöihin. Yllättävänä tuloksena havaittiin, että rajoittavia tekijöitä esiintyy eri ikäryhmissä eikä kohdistu vain ikääntyneeseen asiakaskuntaan.

Kehittämissuosituksina on lisätä digitaalisten palveluiden koulutuksia osana mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimintaa sekä järjestää eri kaupunkeihin ja Jyväskylän kaupunginosiin toimipisteille saataville päätelaitteita tai internetyhteyksiä. Palveluiden kehittämisessä olisi hyvä huomioida asiakkaiden syrjäytymisriski ja taloudelliset haasteet. Lisäksi henkilöstön asenteilla digitaalisia palveluita kohtaan epäillään olevan vaikutusta asiakkaiden asenteisiin, mitä tulisi pyrkiä kehittämän positiivisemmaksi.