Erityisnuorten osallisuuden lisääminen yhteiskunnassa : NouHätä!-kampanjan kautta

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee erityisnuorten osallisuuden vahvistamista turvallisuuskasvatuksessa sekä yhteiskunnassa NouHätä!-kampanjan kehittämisen kautta. Kehittämistyön tilaajana toimi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Työn tavoitteena oli tuottaa konkreettisia kehitysehdotuksia kampanjan materiaaleihin ja toteutukseen siten, että erityisnuoret voivat jatkossa osallistua kampanjaan täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden ikätovereidensa kanssa.

Kehittämistyön tietoperusta rakentuu osallisuuden teorialle, turvallisuuskasvatuksen pedagogiikalle sekä kansainvälisille ja kansallisille ihmisoikeussopimuksille ja laeille, kuten Suomen perustuslaille, YK:n vammaissopimukselle ja yhdenvertaisuuslaille. Erityisnuorilla tarkoitetaan työssä nuoria, joilla on vammasta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva toimintarajoite, joka vaikuttaa heidän yhteiskunnalliseen osallistumiseensa.

Kehittämismenetelmänä käytettiin Learning Cafe-menetelmää kahdessa eri kontekstissa. Tammikuussa 2026 tilaisuus järjestettiin Valkealan yhtenäiskoulun kouluavustajille ja helmikuussa 2026 Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstölle. Learning Cafessa teemoiteltiin syntyneitä kehittämisideoita, joista muodostui kolme pääteemaa: pedagogiset ratkaisut ja tukimuodot, järjestäjien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen sekä yhteistyömallit eri toimijoiden välillä.

Keskeisimmät tulokset osoittavat, että NouHätä!-kampanjaan tarvitaan rinnakkainen, pelkistetty oppimateriaali erityisnuoria varten, materiaalin pilkkomista 45 minuutin osiin sekä valmiita osallistavia kysymyksiä oppitunneille. Lisäksi tiedonvaihdon sujuvoittaminen koulun ja pelastuslaitoksen välillä tunnistettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisnuorten osallisuuden esteet turvallisuuskasvatuksessa liittyvät ennen kaikkea materiaalin saavutettavuuteen, kouluttajien osaamiseen ja toimijoiden välisen yhteistyön puutteisiin — eivät erityisnuorten omiin rajoitteisiin. Kehitysehdotukset on suunnattu suoraan SPEK:lle sovellettaviksi tulevissa kampanjoissa.

Asiasanat: opinnäytetyö, erityisnuoret, turvallisuuskasvatus, yhdenvertaisuus

This thesis examines strengthening the participation of youth with special needs in safety education and in society via developing the NouHätä! campaign. The thesis was commissioned by the Finnish National Rescue Association (SPEK). The aim of the thesis was to bring out development proposals for the campaign materials and implementation so that youth with special needs can participate fully and equally alongside their peers in the future. The theoretical framework of the development work is based on the participation theory, the pedagogy of safety education, and international as well as national human rights conventions and legislation, such as the Constitution of Finland, the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (UNCRPD), and the Non-Discrimination Act. In this thesis, youth with special needs refers to young people who have a functional limitation caused by a disability or a long-term illness that affects their participation in society. The Learning Café method was used as the development method in two different contexts. In January 2026, a session was organized for the teaching assistants at Valkealan yhtenäiskoulu, and in February 2026 for the staff of the Kymenlaakso Rescue Department. The data was analyzed using thematic analysis, which resulted in three main themes: pedagogical solutions and support measures, development of organizers’ and instructors’ competence, and cooperation models between different operators. The key findings indicate that the NouHätä! campaign requires a parallel, simplified learning material for youth with special needs, the division of materials into 45-minute sections, and ready-made participatory questions for the lessons. What's more, improving the exchange of information between the school and the rescue department was identified as a central area for development. The conclusion is that barriers to the participation of youth with special needs in safety education are primarily related to the accessibility of materials, the competence of educators, and the shortcomings in cooperation between operators, rather than the young people’s own limitations. The development proposals are directed directly to SPEK to be applied in future campaigns. Keywords: thesis, youth with special needs, safety education, equality