Entisillä turvetuotantoalueilla kasvatetusta biomassasta tuotetun biokaasun elinkaariarviointi
Kwokori, Anna; Rajan, Rathish; Ukonmaanaho, Liisa; Alam, Ashraful (2026)
Centria-ammattikorkeakoulu
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031620329
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031620329
Tiivistelmä
TÄMÄ RAPORTTI esittelee attribuutiolajikohtaisen elinkaariarvioinnin, joka on toteutettu osana TURKE-hanketta. Sen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida ympäristöllisesti kestäviä ja alueellisesti sopivia käytön jälkeisiä vaihtoehtoja kuivatuille turvesoille. TURKE-hankkeessa arvioiduista kolmesta arvoketjusta tämä raportti keskittyy biokaasun tuotantoon energiakasveista, jotka on viljelty entisillä turpeentuotantoalueilla. Tässä LCA-tutkimuksessa arvioidaan pääasiassa energiakasveja, jotka ovat ruokohelpi (Phalaris arundinacea) ja nurmi (Festuca pratensis). Ne molemmat sopivat hyvin turvesoiden olosuhteisiin. Ruokohelpi on osoittanut lupaavia satoja hakatuilla turvesoilla Suomessa Laasasenahon ym. (2020) tutkimuksen mukaan.
Tässä LCA-tutkimuksessa arvioidaan neljää skenaariota: (1) keväällä korjatun ruokohelven mädätys, (2) kesällä korjatun ruokohelven mädätys, (3) nurmen mädätys sekä (4) kesällä korjatun ruokohelven ja kolmelta paikalliselta maatilalta saadun lehmänlannan yhteismädätys. Tutkimus noudattaa ISO 14040:2006 -standardia, ja se on toteutettu SimaPro-ohjelmistolla. Järjestelmärajat on määritelty kehdosta portille (cradle-to-gate) -periaatteella, ja ne sisältävät raakaaineen viljelyn, sadonkorjuun, kuljetuksen biokaasun tuotantolaitokseen, biomassan varastoinnin, esikäsittelyn ja anaerobisen mädätyksen biokaasun tuottamiseksi. Jatkoprosessit, kuten jakelu ja loppukäyttö, on jätetty pois.
LCA-analyysi perustuu seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
• Mitkä ovat entisillä turpeenottoalueilla viljellystä ruokohelvestä ja nurmesta tuotetun biokaasun keskeiset ympäristövaikutukset?
• Miten lehmänlannan yhteismädätys vaikuttaa biokaasun arvoketjun ympäristötehokkuuteen?
• Mikä skenaario tarjoaa kestävimmän ratkaisun Keski-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden jälkikäyttöön?
Näihin kysymyksiin vastaamalla voidaan tuottaa paikkakohtaisia näkemyksiä, jotka ohjaavat sidosryhmiä kehittämään alueellisia strategioita kestävälle maankäytölle ja uusiutuvan energian kehittämiselle.
Tässä LCA-tutkimuksessa arvioidaan neljää skenaariota: (1) keväällä korjatun ruokohelven mädätys, (2) kesällä korjatun ruokohelven mädätys, (3) nurmen mädätys sekä (4) kesällä korjatun ruokohelven ja kolmelta paikalliselta maatilalta saadun lehmänlannan yhteismädätys. Tutkimus noudattaa ISO 14040:2006 -standardia, ja se on toteutettu SimaPro-ohjelmistolla. Järjestelmärajat on määritelty kehdosta portille (cradle-to-gate) -periaatteella, ja ne sisältävät raakaaineen viljelyn, sadonkorjuun, kuljetuksen biokaasun tuotantolaitokseen, biomassan varastoinnin, esikäsittelyn ja anaerobisen mädätyksen biokaasun tuottamiseksi. Jatkoprosessit, kuten jakelu ja loppukäyttö, on jätetty pois.
LCA-analyysi perustuu seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
• Mitkä ovat entisillä turpeenottoalueilla viljellystä ruokohelvestä ja nurmesta tuotetun biokaasun keskeiset ympäristövaikutukset?
• Miten lehmänlannan yhteismädätys vaikuttaa biokaasun arvoketjun ympäristötehokkuuteen?
• Mikä skenaario tarjoaa kestävimmän ratkaisun Keski-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden jälkikäyttöön?
Näihin kysymyksiin vastaamalla voidaan tuottaa paikkakohtaisia näkemyksiä, jotka ohjaavat sidosryhmiä kehittämään alueellisia strategioita kestävälle maankäytölle ja uusiutuvan energian kehittämiselle.