Liikennemerkkien kunnossapidon prosessianalyysi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella liikennemerkkien kunnossapidon prosessia ja siinä todettuja haasteita. Tavoitteena oli vastata näihin haasteisiin kunnossapitotarpeiden priorisoinnista aika-, paikka- ja kuntotekijöihin pohjautuen. Työn tilaajana toimi Tampereen Infra Oy, joka toteuttaa liikennemerkkien kunnossapitoa Tampereen urakka-alueilla.

Prosessin tarkastelun pohjalta luotiin liikennemerkkien kunnossapitoa tukeva toimintamalli, jolla voitiin vastata todettuihin haasteisiin työn organisoinnin ja kustannusten kannalta. Toimintamalli koostui kiireellisyysluokituksesta, jonka tukena kustannustehokkuutta tarkasteltaessa käytettiin uuden tieliikennelain mukaisten liikennemerkkien vaikutustenarviointia kunnossapidon kustannuksiin. Kiireellisyysluokitus luotiin käyttäjäkyselyn, asiantuntijanäkemysten ja teoreettisen viitekehyksen yhteistuloksena. Käyttäjäkyselyssä vastaajat arvioivat erilaisten kunnossapitotekijöiden tärkeyttä ja näiden pohjalta asiantuntijanäkemyksiin verraten kunnossapitotarpeen tekijät priorisoitiin toimenpideajat huomioiden. Uuden tieliikennelain mukaisten liikennemerkkien vaikutustenarviointia tehtiin toteutettujen kunnossapitotöiden tarkastelun pohjalta huomioiden sekä palautteissa korostuvat tekijät kuin yleisimmät kunnossapitotarpeeseen joutuvat liikennemerkit. Erityistä huomiota kiinnitettiin niihin liikennemerkkeihin, joiden kunnossapitotarpeen syy johtaa kokonaan liikennemerkin uusimiseen.

Työn tuloksina todetaan, että kiireellisyysluokituksen avulla palautteet voidaan luokitella aika- ja kuntoperusteisesti ja täten työn toteuttaminen vastaamaan todellisia tarpeita paremmin. Parhaimmillaan kiireellisyysluokittelulla voidaan sekä keventää työn organisointia että parantaa asiakastyytyväisyyttä niin tilaajan kuin kaupunkilaisten osalta. Työn tuloksissa todetaan kunnossapidon urakka-alueiden toimintaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä tarkasteltaessa, että tulevaisuudessa sujuvan, oikea-aikaisen ja kustannustehokkaan kunnossapidon kannalta olisi erittäin tärkeää, että toimintaan saataisiin luotua lisää yhtenäisiä toimintalinjoja.

Kustannusten näkökulmasta tuloksissa näkyy uusien ja lisääntyvien liikennemerkkien vaikutus kunnossapitoon, mutta tuloksissa korostuu myös ne seikat, joilla arkisessa työssä ja sen organisoinnissa voidaan vaikuttaa tasapainottavasti kustannuksiin, kuten toimenpiteiden aikaperusteinen suunnittelu. Täysin nousseita kustannuksia ei kuitenkaan pystytä tasaamaan ja tieliikennelain vaatimien siirtymäaikojen puitteissa tämä tulisi huomioida kunnossapidon määrärahassa. Liikennemerkkien mahdollisimman pikainen kartoitus auttaisi jakamaan kustannuksia sekä vaihtotyötä tuleville vuosille ennen siirtymäsäädösten täyttymistä.