Yhdessä enemmän - kohti kulttuurihyvinvointia : Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja sen kuntien yhteistyön kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja sen kuntien välistä yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Työssä tarkasteltiin yhteistyötä edistäviä ja haastavia tekijöitä sekä käytössä olevia yhteistyömalleja ja -käytäntöjä. Tarve työlle syntyi rakenteellisesta muutoksesta, jonka vuoden 2023 hyvinvointialueuudistus aiheutti. Uudistus muutti aiempia yhteistyörakenteita, minkä seurauksena kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä jäi vaille selkeitä rooleja ja vastuita.

Opinnäytetyö pohjautuu hyvinvointialueiden ja kuntien välisen monialaisen yhteistyön, yhdyspintatyön ja yhteistyömallien mahdollisuuksiin edistää kulttuurihyvinvointia. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilun periaatteita. Opinnäytetyöprosessi eteni palvelumuotoilun tuplatimanttimallia soveltaen, mikä mahdollisti nykytilan syvällisen tarkastelun sekä yhteistyön kehittämiseen tähtäävien ratkaisujen tuottamisen. Tutkimuksellisessa osuudessa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kehittämisosuus toteutettiin kahdessa työpajassa yhteiskehittämisen menetelmin.

Opinnäytetyön tuloksena määriteltiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja sen kuntien kulttuurihyvinvointityölle yhteistyökäytäntöjä, jotka perustuvat selkeisiin yhteistyörakenteisiin, tarvelähtöiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, sujuvaan tiedonkulkuun sekä kulttuurihyvinvoinnin näkyväksi tekemiseen.

Tulosten pohjalta kehitettiin yleinen yhteistyömalli, jota voidaan hyödyntää muillakin alueilla. Malli kokoaa opinnäytetyön keskeiset johtopäätökset kulttuurihyvinvointiyhteistyön kehittämisestä. Johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja sen kuntien välisen yhteistyön jatkokehittämisessä on keskeistä huomioida käytössä olevat resurssit, kirkastaa yhteinen tavoite ja visio, sopia yhteyshenkilöt ja koordinointivastuut, räätälöidä olemassa olevia yhteistyöverkostoja toimiviksi sekä järjestää systemaattisia koulutuksia kulttuurihyvinvoinnin vaikutuksista. Lisäksi johtopäätösten mukaan olemassa olevien yhteistyömallien ja -käytäntöjen käyttöönotto tukisi yhteistyötä.