Myötätuntotyytyväisyys voimavarana : sosionomien myötätuntotyytyväisyyden taso ja siihen vaikuttavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millä tasolla sosionomien myötätuntotyytyväisyys on sosiaalialan eri toimintaympäristöjen ja työkokemusvuosien suhteen. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä asiat vaikuttavat myötätuntotyytyväisyyden kokemukseen eniten. Myötätuntotyytyväisyys valikoitui opinnäytetyön aiheeksi, sillä ajankohtainen keskustelu sosiaalialasta painottuu vahvasti kuormitustekijöihin ja alan vaikeaan tilanteeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa suomalaisittain vähän tutkitusta myötätuntotyytyväisyyden ilmiöstä ja näin korostaa sen merkittävää roolia sosionomien työtä kannattelevana voimavarana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin ammatillisen elämänlaadun mallia.

Aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median ja Pirkanmaan Talentian uutiskirjeen kautta. Kyselyyn vastasi 150 vastaajaa. Myötätuntotyytyväisyyden tasoa tutkittiin määrällisesti ProQOL 5 -mittarin avulla. Kyselyn laadullisessa osassa esitettiin kaksi avokysymystä, joiden avulla kartoitettiin myötätuntotyytyväisyyttä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä.

Määrällistä aineistoa analysoitiin summamuuttujia sekä niiden keskiarvoja ja vaihteluväliä hyödyntäen. Muuttujien tilastollinen keskinäisriippuvuus testattiin Khiin neliö -testillä. Laadullista aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen ammatillisen elämänlaadun mallia. Merkittävimmät myötätuntotyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät paikannettiin aineiston kvantifioinnilla.

Yli 20 vuotta alalla työskennelleiden myötätuntotyytyväisyys näyttää olevan keskimäärin korkealla tasolla ja muilla ryhmillä keskimääräisellä tasolla. Eniten myötätuntotyytyväisyyden kokemusta vahvistavat asiakastyöhön liittyvät tekijät ja eniten sitä heikentävät työympäristön tekijät. Myötätuntotyytyväisyyttä heikentäviä tekijöitä esiintyi lisäksi rakenteellisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kehittämistoimenpiteitä olisi tärkeää kohdentaa työympäristöissä ja rakenteellisesti esiintyviin riskitekijöihin, jotka vaikuttavat heikentävästi myötätuntotyytyväisyyden kokemukseen. Huomiota olisi kiinnitettävä niihin keinoihin, joilla ylläpidetään myötätuntotyytyväisyyttä. Kehittämistoimenpiteiden perustaksi tarvitaan lisää sosiaalialan eri toimintaympäristöihin kohdennettua myötätuntotyytyväisyyden tutkimusta.

The purpose of this study was to determine the level of compassion satisfaction among social services professionals across different social services settings and years of work experience, and to also identify the factors that most influence it. The objective of this thesis was to highlight the meaningful and sustaining role of compassion satisfaction as a resource in the social services.

The data were collected through an online survey. The level of compassion satisfaction was measured using the ProQOL 5 scale. The survey also included two open-ended questions. Quantitative data from the scale were analysed using statistical methods, while the qualitative data were examined through theory-guided content analysis and data quantification.

The results indicate that professionals with more than 20 years of work experience demonstrate a high level of compassion satisfaction. Factors related to direct client work enhanced compassion satisfaction the most, while the factors in the working environment weakened it the most. Additionally, factors in societal and structural context were identified as factors that affect compassion satisfaction negatively. Development efforts should target workplace-related and structural risk factors. Strengthening practices that maintain compassion satisfaction are also vital. Further research across diverse social service settings is needed to support evidence-based development.