Hyvä ateriarytmi työkyvvyn tukena : Kirjallisuuskatsaus ja RAVI-hankkeeseen osallistuneiden työikäisten ateriarytmien kuvaus ruokapäiväkirja-aineiston avulla

Abstract

Työssä jaksamista ja työhyvinvointia voidaan tukea ruokailemalla säännöllisesti ja terveyttä edistävästi. Hyvällä ateriarytmillä voidaan lisätä vireyttä ja työkykyä, mutta epäsäännöllisellä ruokailulla ja epäterveillä valinnoilla voidaan myös huonontaa niitä, jolloin kansansairauksiin sairastumisen riski lisääntyy. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työikäisten ateriarytmiä ruokapäiväkirjojen avulla. Tarkoituksena oli myös kuvata ateriarytmin ja työkyvyn yhteyttä aikaisemman tutkimusnäytön perusteella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työikäisten aikaan liittyvistä ruokailutavoista työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin osana Satakunnan Ammattikorkeakoulun RAVI-hanketta ja kohderyhmänä olivat hankkeeseen osallistuneet satakuntalaisten PK-yritysten työntekijät (n=158). Ruokapäiväkirja-aineisto saatiin hankkeelta valmiiksi kerättynä. Aiempaa tutkimusnäyttöä ateriarytmin ja työkyvyn yhteydestä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella.

Opinnäytetyön tulosten mukaan satakuntalaisten PK-yritysten työntekijät nauttivat keskimäärin 9,2 ± 2,9 ruokailukertaa päivässä (vaihteluväli 2–18). Työntekijöiden ruokailuvälit olivat keskimäärin 90 minuutin (1 h 30 min) pituisia. Ruokailuvälien hajonta oli suurta kaikkien tutkimuspäivien sisällä, mutta hajonta oli päivittäin samansuuruista. Työntekijöiden ateriarytmi oli suositeltuun nähden kaksinkertaisen tiheä. Ateriarytmin ja työkyvyn yhteys ilmenee kognitiivisessa suoriutumisessa ja psyykkisessä hyvinvoinnissa sekä terveyteen liittyvissä vaikutuksissa, joita vuorokausirytmiin kytkeytyvät elintavat osaltaan välittävät. Ateriarytmin ja työkyvyn välistä suhdetta selitetään yksilöllisillä tekijöillä ateriarytmin toteutumisessa, vuorokausirytmiin ja elintapoihin liittyvillä terveysvaikutuksilla, ruokailutottumuksilla sekä työhön liittyvillä ruokailukäytännöillä ja juomatottumuksilla.

Johtopäätöksenä työntekijöiden ateriarytmi kuvautui välipala- ja juomapainotteisena sekä epäsäännöllisenä. Ateriarytmin ja työkyvyn yhteys kuvautui mukautuvana, yksilöllisenä ja kontekstisidonnaisena ilmiönä, jonka yhteys työkykyyn jäsentyy ruokailun ajallisen toteutumisen, sisällön ja laadun sekä toteutustavan ja ympäristön kautta. Yhteys voi ilmetä kognitiivisessa ja psyykkisessä toimintakyvyssä sekä työssä suoriutumisena terveyden ja palautumisen välityksellä.

Regular, health-promoting eating supports occupational well-being and work ability. A consistent meal rhythm enhances alertness, whereas irregular eating and poor choices increase chronic disease risks. This thesis described the meal rhythms of working-age individuals using food diaries and examined the link between meal rhythm and work ability through a literature review. The study was part of the RAVI project at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK), targeting SME employees in Satakunta (n=158).

Results showed an average of 9.2 ± 2.9 eating occasions per day (range 2–18). The mean interval between occasions was 90 minutes. This rhythm was twice as frequent as recommended. The connection between meal rhythm and work ability manifests in cognitive performance, psychological well-being, and health effects mediated by circadian rhythms. This relationship is driven by individual implementation, lifestyle-related health impacts, eating habits, and work-related practices.

In conclusion, the employees' meal rhythm was irregular and snack heavy. The link between meal rhythm and work ability is an adaptive, context-dependent phenomenon structured through the timing, content, and environment of eating. It affects performance through cognitive functioning, health, and recovery.