Teollisuudessa käytettävien voiteluaineiden hiilijalanjäljen määrittäminen ja vähentämisen simulointi
Lumme, Peter (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184522
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää teollisuudessa käytettävien voiteluaineiden hiilijalanjälki sekä mahdollisuudet vähentää käytönaikaista hiilijalanjälkeä. Työssä selvitetään, miten voiteluaineen jalanjälki teoriassa voitaisiin laskea hyödyntäen tunnettuja hiilijalanjäljen laskentaan käytettäviä ohjeita ja standardeja. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan yksi litra
teollisuusvoiteluainetta aiheuttaa 3,5–4,9 CO2-ekv päästöt, jos se hävitetään ongelmajätteenä polttaen.
Työssä kartoitettiin voiteluaineen käyttöikää pidentäviä vaihtoehtoja ja miten ne vaikuttavat positiivisesti käytönaikaiseen hiilijalanjäljen muodostumiseen. Olemassa olevaan tietoon perustuen mallinnettiin mahdollinen hiilijalanjäljen pienentyminen. Tulokseksi saatiin noin 97 % CO2-ekv vähennys, kun simuloinnin tarkasteluaikana käytettiin yhtä vuotta.
Selvityksen avulla tunnistettiin merkittävimmät voiteluaineen hiilijalanjälkeä pienentävät toimenpiteet. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää B2B voiteluainemyynnin lisäarvoa tuottavana tietona sekä teollisuusyritysten ESG raportoinnin tukena kohti nolla päästöjä. The objective of this thesis was to examine the carbon footprint of industrial lubricants and to identify opportunities for reducing their use-phase carbon footprint. The study investigates how the carbon footprint of a lubricant could theoretically be calculated by applying established guidelines and standards for carbon footprint assessment. According to existing research, one liter of industrial lubricant generates approximately 3.5–4.9 kg of CO₂-equivalent emissions when disposed of as hazardous waste through incineration.
The thesis explores alternative approaches for extending the service life of lubricants and evaluates how these measures positively influence the formation of the use-phase carbon footprint. Based on available data, a potential reduction in the carbon footprint was modeled. The results indicate an approximately 97% reduction in CO₂-equivalent emissions when a one-year simulation period was applied.
Through this assessment, the most significant measures for reducing the carbon footprint of lubricants were identified. The results can be utilized in the future as value-adding information in B2B lubricant sales and as supporting data for industrial companies’ ESG reporting in their progress toward net-zero emissions.
teollisuusvoiteluainetta aiheuttaa 3,5–4,9 CO2-ekv päästöt, jos se hävitetään ongelmajätteenä polttaen.
Työssä kartoitettiin voiteluaineen käyttöikää pidentäviä vaihtoehtoja ja miten ne vaikuttavat positiivisesti käytönaikaiseen hiilijalanjäljen muodostumiseen. Olemassa olevaan tietoon perustuen mallinnettiin mahdollinen hiilijalanjäljen pienentyminen. Tulokseksi saatiin noin 97 % CO2-ekv vähennys, kun simuloinnin tarkasteluaikana käytettiin yhtä vuotta.
Selvityksen avulla tunnistettiin merkittävimmät voiteluaineen hiilijalanjälkeä pienentävät toimenpiteet. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää B2B voiteluainemyynnin lisäarvoa tuottavana tietona sekä teollisuusyritysten ESG raportoinnin tukena kohti nolla päästöjä.
The thesis explores alternative approaches for extending the service life of lubricants and evaluates how these measures positively influence the formation of the use-phase carbon footprint. Based on available data, a potential reduction in the carbon footprint was modeled. The results indicate an approximately 97% reduction in CO₂-equivalent emissions when a one-year simulation period was applied.
Through this assessment, the most significant measures for reducing the carbon footprint of lubricants were identified. The results can be utilized in the future as value-adding information in B2B lubricant sales and as supporting data for industrial companies’ ESG reporting in their progress toward net-zero emissions.