Etäjohtamisen kehittäminen esihenkilöiden näkökulmasta perusterveydenhuollossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perusterveydenhuollon esihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta, tunnistaa siihen liittyviä haasteita ja vahvuuksia sekä laatia kehittämissuosituksia etäjohtamisen tueksi. Tavoitteena on tukea esihenkilöitä etäjohtamisen arjessa ja edistää toimivaa, yhtenäistä ja kestävää etätyökulttuuria Keski-Suomen hyvinvointialueella. Aihe on ajankohtainen, sillä etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä. Työ toteutettiin palvelumuotoilun Tuplatimanttimallia hyödyntäen, mikä mahdollisti ilmiön systemaattisen tarkastelun ja kehittämisratkaisujen rakentamisen tunnistettuihin tarpeisiin pohjautuen. Aineisto kerättiin usealla menetelmällä. Kirjallisuuskatsauksen ja toimeksiantajan dokumenttianalyysin avulla selvitettiin etäjohtamisen nykytilaa, organisaation linjauksia ja käytäntöjä. Tämän jälkeen toteutettiin neljä teemahaastattelua perusterveydenhuollon esihenkilöille, joiden työnkuvaan sisältyy etätyötä ja etäjohtamista. Lisäksi hyödynnettiin benchmarking-analyysiä muiden organisaatioiden hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi sekä Net Promoter Score -kyselyä kehittämisehdotusten arvioimiseksi. Haastatteluaineistot analysoitiin teemoittelulla. Tulokset osoittavat, että etäjohtaminen on vakiintunut osaksi esihenkilötyötä ja tarjoaa useita hyötyjä, kuten nopeaa saavutettavuutta, joustavuutta ja joissain yksiköissä tiivistynyttä yhteisöllisyyttä. Samanaikaisesti tunnistettiin merkittäviä haasteita, joista keskeisimpiä olivat viestinnän tulkinnanvaraisuus, epävirallisen vuorovaikutuksen väheneminen, työntekijöiden syrjään jäämisen riski sekä palaverikuormitus. Etäympäristö korostaa esihenkilöiden roolia vuorovaikutuksen tietoisessa johtamisessa, selkeiden rakenteiden luomisessa ja luottamuksen rakentamisessa. Tulosten perusteella laadittiin kehittämissuosituksia, jotka painottavat yhteisten pelisääntöjen luomista, selkeää ja rakenteista etäperehdytystä, palaverikäytäntöjen hallintaa, säännöllisiä check-in-keskusteluja sekä organisaatiotason tukea ja koulutusta etäjohtamiseen. Kehittämissuositusten tavoitteena on vahvistaa esihenkilöiden osaamista, tukea henkilöstön työhyvinvointia ja parantaa etätyökulttuurin toimivuutta koko organisaation tasolla.