”Tämä ei ole riita – tämä on väkivaltaa” : huoltokiusaamisen kokemukset ja sosiaalialan ammattilaisten havainnot

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä huoltokiusaaminen näkyväksi sekä kuvata sen vaikutuksia kiusatulle vanhemmalle ja hänen läheisilleen. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ilmiöstä, joka jää usein huoltoriidan varjoon, vaikka sen seuraukset ovat vakavia ja pitkäkestoisia. Lisäksi tarkasteltiin sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä huoltokiusaamisen tunnistamisen ja siihen puuttumisen haasteista, jotta palveluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin perheiden tarpeita.

Aineisto kerättiin kahdella anonyymillä verkkokyselyllä: ensimmäinen suunnattiin huoltokiusaamista kokeneille vanhemmille ja heidän läheisilleen (n=151) ja toinen sosiaalialan ammattilaisille (n=46). Aineisto analysoitiin määrällisen kuvailevan analyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla ja tarkastelua ohjasi pakottavan kontrollin teoria.

Tulokset osoittivat, että huoltokiusaaminen ilmenee järjestelmällisenä psyykkisenä ja rakenteellisena kontrollina, joka heikentää kiusatun vanhemman hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallisuuden tunnetta. Vaikutukset ulottuvat myös perheen muihin jäseniin ja uusiin ihmissuhteisiin. Sosiaalialan ammattilaisten vastauksissa tunnistamisen haasteiksi nousivat puutteellinen käsitteistö, ilmiön naamioituminen huoltoriidan osaksi sekä palvelujärjestelmän rakenteelliset rajoitteet.

Johtopäätöksenä todetaan, että huoltokiusaaminen tulisi tunnistaa pakottavan kontrollin muodoksi, ei riidaksi. Ilmiön kohtaaminen edellyttää selkeämpää terminologiaa, vahvempia toimintamalleja ja lisää koulutusta sosiaalialan ammattilaisille, jotta perheet saisivat oikea-aikaista ja tilanteeseen sopivaa tukea.

The purpose of this thesis was to make custodial harassment visible and to describe its effects on the targeted parent and their close relations. The aim was to increase understanding of a phenomenon that often remains overshadowed by custody disputes, despite its serious and long-lasting consequences. In addition, the study examined social work professionals’ perspectives on the challenges of identifying and addressing custodial harassment, with the objective of improving services to better meet the needs of families.

The data were collected through two anonymous online surveys: one targeted parents and family members who had experienced custodial harassment (n=151), and the other social work professionals (n=46). The data were analyzed using quantitative descriptive analysis and qualitative content analysis, guided by coercive control theory. The results showed that custodial harassment manifests as systematic psychological and structural control that undermines the targeted parent’s well-being, functioning, and sense of safety. The impacts extend to other family members and new relationships. According to social work professionals, challenges in recognizing the phenomenon include insufficient terminology, the masking of cases as custody disputes, and structural constraints within the service system.

The findings conclude that custodial harassment should be understood as a form of coercive control rather than conflict. Addressing it requires clearer terminology, stronger intervention models, and increased training for social work professionals to ensure timely and appropriate support for families.