Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto keskussairaalan leikkaustoiminnassa : esihenkilöiden kokemuksia järjestelmään kohdistuneista odotuksista ja käyttöönoton johtamisesta
Roukkula, Suvi (2026)
Roukkula, Suvi
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603224735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603224735
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohteena olevassa keskussairaalassa otettiin käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä keväällä 2025. Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa toiminnanohjausjärjestelmän toimeenpanon kokemuksista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön esihenkilöiden toiminnanohjausjärjestelmään kohdistamia odotuksia ja miten kyseinen järjestelmä on niihin vastannut. Opinnäytetyö tuotti tietoa siitä, miten muutoksen johtamisen ja osaamisen johtamisen keinoin voitiin vaikuttaa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton onnistumiseen työyksiköissä.
Opinnäytetyön tietoperusta keskittyi muutoksen johtamisen osalta muutosviestinnän merkitykseen. Osaamisen johtamisen näkökulmasta käsiteltiin henkilöstön osaamisen varmistamisen sekä motivoinnin merkitystä muutosprosessissa. Lisäksi tietoperustassa avattiin toiminnanohjausjärjestelmien käyttöä terveydenhuollossa sekä kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui kolme hoitotyön esihenkilöä.
Tulosten perusteella toiminnanohjausjärjestelmä oli tuonut hyötyä muun muassa päivittäisen toiminnan reaaliaikaiseen seurantaan. Eniten kritiikkiä sai leikkausjonohoidon hallinta uuden järjestelmän avulla. Muutosviestinnän avulla käyttöönoton onnistumiseen oli voitu vaikuttaa muun muassa muutokseen sitouttamalla sekä rakentamalla luottamusta. Esihenkilön rooli viestinnässä oli tärkeä. Muutosviestinnän koettiin olleen riittävää sekä ajantasaista ja muutoksen tavoitteet oli tuotu esille. Henkilökunnan osaamisen varmistamisesta ja motivoinnista muutosta kohtaan oli huolehdittu riittävällä koulutuksella, jatkuvalla ohjauksella ja tuella sekä viestinnän avulla. Erityisesti koulutuksen järjestämisen testiympäristössä koettiin edistäneen käyttöönoton onnistumista.
Jatkotutkimusaiheena samankaltainen tutkimus voidaan toteuttaa silloin, kun toiminnanohjausjärjestelmästä on kertynyt käyttökokemusta pidemmältä ajalta. Aihetta on mahdollista tarkastella myös hoitohenkilöstön näkökulmasta. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän hyödyllisyys tiedolla johtamisessa sekä vaikutukset raportoinnin laatuun muodostavat kiinnostavan näkökulman jatkotutkimukselle.
Opinnäytetyön tietoperusta keskittyi muutoksen johtamisen osalta muutosviestinnän merkitykseen. Osaamisen johtamisen näkökulmasta käsiteltiin henkilöstön osaamisen varmistamisen sekä motivoinnin merkitystä muutosprosessissa. Lisäksi tietoperustassa avattiin toiminnanohjausjärjestelmien käyttöä terveydenhuollossa sekä kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui kolme hoitotyön esihenkilöä.
Tulosten perusteella toiminnanohjausjärjestelmä oli tuonut hyötyä muun muassa päivittäisen toiminnan reaaliaikaiseen seurantaan. Eniten kritiikkiä sai leikkausjonohoidon hallinta uuden järjestelmän avulla. Muutosviestinnän avulla käyttöönoton onnistumiseen oli voitu vaikuttaa muun muassa muutokseen sitouttamalla sekä rakentamalla luottamusta. Esihenkilön rooli viestinnässä oli tärkeä. Muutosviestinnän koettiin olleen riittävää sekä ajantasaista ja muutoksen tavoitteet oli tuotu esille. Henkilökunnan osaamisen varmistamisesta ja motivoinnista muutosta kohtaan oli huolehdittu riittävällä koulutuksella, jatkuvalla ohjauksella ja tuella sekä viestinnän avulla. Erityisesti koulutuksen järjestämisen testiympäristössä koettiin edistäneen käyttöönoton onnistumista.
Jatkotutkimusaiheena samankaltainen tutkimus voidaan toteuttaa silloin, kun toiminnanohjausjärjestelmästä on kertynyt käyttökokemusta pidemmältä ajalta. Aihetta on mahdollista tarkastella myös hoitohenkilöstön näkökulmasta. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän hyödyllisyys tiedolla johtamisessa sekä vaikutukset raportoinnin laatuun muodostavat kiinnostavan näkökulman jatkotutkimukselle.
