Välituntikäsikirja: välituntitoimintaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi
Inberg, Petra; Vuorenpalo, Essi (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603234797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603234797
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kotkan yläkoulujen välituntitoimintaa osallisuutta tukevammaksi ja toiminnallisesti johdonmukaisemmaksi koulunuorisotyön näkökulmasta. Lähtökohtana oli Kotkan kaupungin nuorisotyön yksikössä tunnistettu tarve yhtenäistää välituntitoiminnan käytäntöjä sekä vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa koulupäivän aikaiseen toimintaan. Kehittämistyön keskeisenä toimenpiteenä laadittiin välituntikäsikirja koulunuorisotyöntekijöiden sekä muun koulun henkilöstön ja tukioppilaiden käyttöön.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin osallistavaa ja aineistolähtöistä lähestymistapaa. Oppilaiden näkemyksiä kerättiin anonyymillä avoimella kyselyllä kolmessa koulussa (Langinkosken koulu, Karhuvuoren koulu ja Helilän koulu). Kysely toteutettiin välituntien ja ruokailujen yhteydessä post-it-lappumenetelmällä ja suullisesti. Aineistoon kertyi yhteensä 581 analyysikelpoista vastausta. Lisäksi hyödynnettiin koulunuorisotyöntekijöiden asiantuntijanäkemyksiä käsikirjan toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa.
Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelemalla, ja tuloksia käytettiin kehittämistyön suunnan määrittelyssä ja käsikirjan sisällön rakentamisessa. Tulosten mukaan oppilaat pitävät välitunteja tärkeinä erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen, levon ja palautumisen kannalta. Keskeisiksi kehittämistarpeiksi nousivat sisävälituntien lisääminen, mahdollisuus valita aktiivisen ja rauhallisen toiminnan välillä, riittävät välineet ja oleskelutilat sekä säältä suojautuminen. Oppilaat toivoivat myös enemmän valinnanvapautta ja joustavuutta välituntikäytäntöihin.
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin välituntikäsikirja, joka sisältää konkreettisia toimintamalleja, aktiviteetti-ideoita ja käytännön ohjeita välituntitoiminnan järjestäjille. Käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä, lisätä oppilaiden osallisuutta ja tukea kouluhyvinvointia. Kyselyaineiston perusteella oppilaiden osallistaminen kehittämiseen voi tuottaa arkeen soveltuvia ratkaisuja ja vahvistaa nuorten kokemusta vaikuttamismahdollisuuksista. The aim of this thesis was to develop recess activities in lower secondary schools in Kotka so that they would better support inclusion and be more con-sistent from the perspective of school youth work. The development work was initiated by the youth work unit of the City of Kotka, which had identified a need to harmonise recess practices and to strengthen students’ opportunities to participate in and influence school-day activities.
As a result of the development work, a handbook for recess activities was created for school youth workers and other school staff. The development process followed an inclusive and data-informed approach. Students’ views were collected through an anonymous open survey conducted in three schools (Langinkosken koulu, Karhuvuoren koulu and Helilän koulu). Data were gathered during recess and lunch breaks using the Post-it note method and oral responses. In total, the dataset consisted of 581 analysable responses. In addition, expert insights from school youth workers were used to evaluate the practicality of the handbook.
The data were analysed using thematic analysis. The results were used to guide the development process and to structure the contents of the handbook. According to the findings, students consider recess important particularly for social interaction, rest and recovery. The main development needs identified included increasing indoor recess periods, providing options for both active and calm activities, ensuring adequate equipment and facilities, and offering protection from weather conditions. Students also expressed a need for greater freedom of choice and flexibility in recess practices.
The resulting handbook includes concrete operating models, activity ideas and practical guidelines for organising recess activities. Its purpose is to harmonise practices, increase student participation and support well-being in the school environment. The findings suggest that involving students in development processes can generate solutions that are relevant to everyday school life and strengthen young people’s sense of agency.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin osallistavaa ja aineistolähtöistä lähestymistapaa. Oppilaiden näkemyksiä kerättiin anonyymillä avoimella kyselyllä kolmessa koulussa (Langinkosken koulu, Karhuvuoren koulu ja Helilän koulu). Kysely toteutettiin välituntien ja ruokailujen yhteydessä post-it-lappumenetelmällä ja suullisesti. Aineistoon kertyi yhteensä 581 analyysikelpoista vastausta. Lisäksi hyödynnettiin koulunuorisotyöntekijöiden asiantuntijanäkemyksiä käsikirjan toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa.
Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelemalla, ja tuloksia käytettiin kehittämistyön suunnan määrittelyssä ja käsikirjan sisällön rakentamisessa. Tulosten mukaan oppilaat pitävät välitunteja tärkeinä erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen, levon ja palautumisen kannalta. Keskeisiksi kehittämistarpeiksi nousivat sisävälituntien lisääminen, mahdollisuus valita aktiivisen ja rauhallisen toiminnan välillä, riittävät välineet ja oleskelutilat sekä säältä suojautuminen. Oppilaat toivoivat myös enemmän valinnanvapautta ja joustavuutta välituntikäytäntöihin.
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin välituntikäsikirja, joka sisältää konkreettisia toimintamalleja, aktiviteetti-ideoita ja käytännön ohjeita välituntitoiminnan järjestäjille. Käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä, lisätä oppilaiden osallisuutta ja tukea kouluhyvinvointia. Kyselyaineiston perusteella oppilaiden osallistaminen kehittämiseen voi tuottaa arkeen soveltuvia ratkaisuja ja vahvistaa nuorten kokemusta vaikuttamismahdollisuuksista.
As a result of the development work, a handbook for recess activities was created for school youth workers and other school staff. The development process followed an inclusive and data-informed approach. Students’ views were collected through an anonymous open survey conducted in three schools (Langinkosken koulu, Karhuvuoren koulu and Helilän koulu). Data were gathered during recess and lunch breaks using the Post-it note method and oral responses. In total, the dataset consisted of 581 analysable responses. In addition, expert insights from school youth workers were used to evaluate the practicality of the handbook.
The data were analysed using thematic analysis. The results were used to guide the development process and to structure the contents of the handbook. According to the findings, students consider recess important particularly for social interaction, rest and recovery. The main development needs identified included increasing indoor recess periods, providing options for both active and calm activities, ensuring adequate equipment and facilities, and offering protection from weather conditions. Students also expressed a need for greater freedom of choice and flexibility in recess practices.
The resulting handbook includes concrete operating models, activity ideas and practical guidelines for organising recess activities. Its purpose is to harmonise practices, increase student participation and support well-being in the school environment. The findings suggest that involving students in development processes can generate solutions that are relevant to everyday school life and strengthen young people’s sense of agency.