Kotiutusyksiköiden hoitohenkilöstön kokemukset farmasiapalveluista
Pilli, Ira-Maria; Palvi, Noora (2026)
Pilli, Ira-Maria
Palvi, Noora
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603244860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603244860
Tiivistelmä
Terveydenhuollon toimintaympäristön muuttuessa potilaiden turvallinen ja
suunnitelmallinen kotiutuminen on keskeinen kehittämiskohde. Erityisesti
ikääntyneiden ja monisairaiden potilaiden kotiutustilanteissa korostuvat lääkehoidon turvallisuus ja toimiva moniammatillinen yhteistyö. Osastofarmasiapalvelut ovat yksi keino tukea lääkehoidon toteutumista ja kotiutusprosessin sujuvuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotiutusyksiköissä työskentelevän hoitohenkilöstön kokemuksia osastofarmasiapalveluista sekä selvittää,
miten palvelut tukevat turvallista lääkehoitoa ja potilaiden kotiutusprosessia.
Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ajantasaista tietoa osastofarmasiapalveluiden ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tueksi sekä tunnistaa
palveluihin liittyviä kehittämistarpeita hoitohenkilöstön näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin
ryhmähaastatteluna teemahaastattelun avulla tammikuussa 2026. Haastatteluun osallistui neljä kotiutusyksiköissä työskentelevää ammattilaista, joista
kolme oli sairaanhoitajia ja yksi osastofarmaseutti. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulokset osoittavat, että osastofarmasiapalvelut ovat merkittävä osa kotiutusyksikön toimintaa ja turvallista lääkehoitoa. Osastofarmaseutin rooli painottuu
lääkehoitojen arviointiin, lääkelistojen tarkistamiseen ja lääkitysten selkeyttämiseen. Hoitohenkilöstö kokee yhteistyön osastofarmaseutin kanssa sujuvaksi
ja asiantuntijatuen helposti saavutettavaksi. Selkeät ja ajantasaiset lääkelistat
tukevat lääkkeenjakoa ja vähentävät lääkityspoikkeamien riskiä. Kotiutusvaiheessa osastofarmaseutin työ painottuu lääkelistojen tarkistamiseen, kun taas
varsinainen lääkeneuvonta jää vähäiseksi asiakkaiden siirtyessä pääosin jatkohoitoon.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osastofarmasiapalvelut tukevat merkittävästi kotiutusyksikön lääkehoidon turvallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Tuloksia voidaan hyödyntää osastofarmasiapalveluiden kehittämisessä
sekä potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantamisessa.
suunnitelmallinen kotiutuminen on keskeinen kehittämiskohde. Erityisesti
ikääntyneiden ja monisairaiden potilaiden kotiutustilanteissa korostuvat lääkehoidon turvallisuus ja toimiva moniammatillinen yhteistyö. Osastofarmasiapalvelut ovat yksi keino tukea lääkehoidon toteutumista ja kotiutusprosessin sujuvuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotiutusyksiköissä työskentelevän hoitohenkilöstön kokemuksia osastofarmasiapalveluista sekä selvittää,
miten palvelut tukevat turvallista lääkehoitoa ja potilaiden kotiutusprosessia.
Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ajantasaista tietoa osastofarmasiapalveluiden ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tueksi sekä tunnistaa
palveluihin liittyviä kehittämistarpeita hoitohenkilöstön näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin
ryhmähaastatteluna teemahaastattelun avulla tammikuussa 2026. Haastatteluun osallistui neljä kotiutusyksiköissä työskentelevää ammattilaista, joista
kolme oli sairaanhoitajia ja yksi osastofarmaseutti. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulokset osoittavat, että osastofarmasiapalvelut ovat merkittävä osa kotiutusyksikön toimintaa ja turvallista lääkehoitoa. Osastofarmaseutin rooli painottuu
lääkehoitojen arviointiin, lääkelistojen tarkistamiseen ja lääkitysten selkeyttämiseen. Hoitohenkilöstö kokee yhteistyön osastofarmaseutin kanssa sujuvaksi
ja asiantuntijatuen helposti saavutettavaksi. Selkeät ja ajantasaiset lääkelistat
tukevat lääkkeenjakoa ja vähentävät lääkityspoikkeamien riskiä. Kotiutusvaiheessa osastofarmaseutin työ painottuu lääkelistojen tarkistamiseen, kun taas
varsinainen lääkeneuvonta jää vähäiseksi asiakkaiden siirtyessä pääosin jatkohoitoon.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osastofarmasiapalvelut tukevat merkittävästi kotiutusyksikön lääkehoidon turvallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Tuloksia voidaan hyödyntää osastofarmasiapalveluiden kehittämisessä
sekä potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantamisessa.
