Työikäisten Alzheimer sairaanhoitajan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata työikäisten Alzheimerin taudin yhteyttä heidän elämänlaatuunsa ja miten sairaanhoitaja voi edistää sairastuneen elämänlaatua. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajien koulutusta ja lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta aiheesta, jotta sairaanhoitajat tunnistaisivat paremmin työikäisten Alzheimerin taudin varhaiset oireet ja saisivat keinoja tukea sairastuneen elämänlaatua. Tutkimuskysymykset opinnäyte työlle olivat, millainen yhteys työikäisten Alzheimerin taudilla on heidän elämänlaatuunsa ja miten sairaanhoitaja voi edistää työikäisenä Alzheimerin tau tiin sairastuneen elämänlaatua. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla selvitettiin millainen yhteys työikäisten Alzheimerin taudilla on heidän elämänlaatuunsa ja miten sairaanhoitaja voi edistää työikäisenä Alzheimerin tautiin sairastuneen elämänlaatua. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin mukaan 11 länsimaista tutki musta, joista kaksi on suomalaisia. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Kirjallisuuskatsauksesta ilmenneiden tulosten perusteella sairastuneen elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä olivat sosiaaliset-, taloudelliset-, kognitiiviset-, ja psyykkiset vaikutukset sekä vaikutukset ympäristöön ja läheisiin. Tuloksista ilmeni myös sairastuneen elämänlaatua parantavia selviytymiskeinoja. Lisäksi tulokset kuvasivat, miten sairaanhoitaja voi vaikuttaa työikäisenä Alzheimerin tautiin sairastuneen elämänlaatuun ja mitkä ovat kehittämiskohteet sairaanhoitajan työssä sairastuneen elämänlaadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sairauden eri vaiheissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työikäisenä muistisairauteen sairastuminen muuttaa elämää ja vaikuttaa elämänlaatuun kokonaisvaltaisesti ja vaatii sairastuneelta ja läheisiltä merkittävää sopeutumista. Tutkimuksissa korostui laaja tuen tarve, jossa nousi esiin sekä taloudellinen, sosiaalinen, psyykkinen että kognitiivinen tuki. Varhainen diagnosointi, oikea-aikaiset palvelut, läheisten tuki ja arkea helpottavat toiminnot olivat keskeisiä elementtejä, jotka voivat tukea sairastuneen elämänlaatua sekä vähentää kuormituksen kasautumista. Sairaanhoitajien ammatillista osaamista tulisi kehittää ja ylläpitää sekä moniammatillista yhteistyötä lisätä, jotta oikea-aikainen tuki ja ohjaus vastaisivat paremmin työikäisenä Alzheimerin tautiin sairastuneen ja heidän läheistensä tarpeisiin. Palvelujärjestelmien sekä digitaalisten ratkaisujen kehittämistyötä tähän kohderyhmään on jatkettava.

The purpose of this thesis was to describe the connection between early-on set Alzheimer’s disease and the quality of life of affected individuals, as well as to examine how nurses can promote the quality of life of these patients. The aim was to support the development of nursing education and increase healthcare professionals’ awareness of the topic so that nurses can better recognize the early symptoms of Alzheimer’s disease in working-age adults and gain tools to support the patient’s quality of life. The research questions for this thesis were: What is the connection between early-onset Alzheimer’s disease and the quality of life of working-age individuals, and how can nurses promote the quality of life of a person diagnosed with Alzheimer’s disease at working age? The research method used in this thesis was descriptive literature review. The literature review consisted of 11 Western studies, two of which were Finnish. The data were analysed using thematic analysis. Based on the findings, the factors influencing the quality of life of individuals with early-onset Alzheimer’s disease included social, economic, cognitive, and psychological impacts, as well as environmental factors and the effects of close relationships. The results also identified coping strategies that can improve the quality of life of those affected. In addition, the findings described how nurses can influence the wellbeing of individuals diagnosed with early onset Alzheimer’s disease and highlighted key development areas in nursing to maintain and improve quality of life at different stages of the disease. In conclusion, being diagnosed with dementia at working age significantly changes a patient’s life and affects quality of life holistically, requiring substantial adaptation from both the affected person and their family. The studies emphasized the need for comprehensive support. Early diagnosis, timely ser vices, support from loved ones, and everyday practical aids were identified as essential elements that can enhance quality of life and reduce cumulative bur den. Nurses’ professional competence should be developed and maintained, and multidisciplinary collaboration strengthened, so that support and guidance can better meet the needs of individuals diagnosed with early-onset Alzheimer’s disease and their families. The development of service systems and digital solutions for this target group must continue.