Mikä tekee kodista kodin? : monipaikkaisesti eroperheissä asuvien nuorten kokemuksia kodin tunnusta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla yli 15-vuotiaiden monipaikkaisesti eroperheissä asuvien tai aiemmin asuneiden nuorten kodin tuntuun liittyviä kokemuksia ja merkityksiä. Lisäksi kartoitettiin asioita, joiden tulisi olla toisin, jotta nuorten kodin tuntu vahvistuisi. Opinnäytetyön tavoite oli tuoda nuorten ääni kuuluviin heille merkityksellisessä asiassa ja tuottaa tietoa, jota opinnäytetyön yhteistyötahot Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston Eron ensiapupiste ja Suomen Uusperheiden Liitto Supli ry sekä muut ammattihenkilöt voivat hyödyntää.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui 12 kirjoitelmasta ja kahdesta verkkoympäristössä toteutetusta ryhmäkeskustelusta. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen.

Tulosten perusteella nuorten kokemukseen asuinpaikasta kotina vaikuttivat erityisesti tavaroiden ja asuinpaikan pysyvyys, turvallisuus, sosiaalisten suhteiden laatu sekä oman huoneen hallinta ja siihen liittyvä yksityisyys. Myös unelmien kodilta toivottiin pysyvyyttä, turvallisuutta sekä hyväksyviä ja lämpimiä läheissuhteita, minkä lisäksi korostettiin asuinpaikan ominaisuuksiin liittyvää päätäntävaltaa ja toimijuutta sekä yksilöllisiä toiveita. Vanhemmat voivat vahvistaa nuorten kodin tuntua tukemalla heidän turvallisuuden tunnettaan ja toimijuuttaan sekä pyrkimällä avoimeen vuorovaikutukseen ja nuorta priorisoivaan yhteistyövanhemmuuteen.

Opinnäytetyön tulosten perusteella nuorten kodin tunnun kannalta merkittävimmät tekijät ovat pysyvyys, turvallisuus sekä sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen laatu. Ero- ja uusperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota näiden tekijöiden tukemiseen etenkin eroprosessin ja perheen uudelleenorganisoitumisen alun murros- ja kriisivaiheessa. Tätä varten tarvitaan ajankohtaista ja paikallista tietoa kodin tunnun rakentumisesta ja monipaikkaisesta asumisesta nuorten itsensä sanoittamana, jota opinnäytetyö tuottaa.

Home and the sense of home provide a fundamental point of attachment in people’s lives. Professionals working with families often need more knowledge about how the sense of home is formed in situations where young people’s living arrangements and family relationships extend across multiple households.

The purpose of this thesis was to examine and describe the experiences and meanings associated with home and the sense of home amongst young people over the age of 15 who live, or have previously lived, in multi-local arrangements following parental separation. The study also examined factors that could strengthen their sense of home. The aim was to highlight young people’s perspectives and to generate knowledge that can support professionals working with post-separation and blended families.

The study was qualitative in nature, and the data were collected through written narratives and group discussions conducted in an online environment for young people. The data were analyzed using theory-guided content analysis.

The findings indicate that young people’s sense of home is shaped by stability, safety, the quality of social relationships and the possibility to exercise agency and control over one’s own space. The results suggest that parents can strengthen their children’s sense of home by supporting security, young people’s agency, and open interaction within the family while aiming for co-parenting.