Paperikoneen huuvan energiatehokas ajotapa ja kehitettävät kohteet
Puranen, Heikki (2026)
Puranen, Heikki
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603244908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603244908
Tiivistelmä
UPM Jämsänkosken paperikone 3 on otettu käyttöön vuonna 1960, konetta on modernisoitu merkittä-västi vuosina 1986 ja 2003. Uudistusten myötä koneen ajonopeus on kasvanut alkuperäisestä 400 metriä minuutissa aina 1200 metriin minuutissa. Työn tavoitteena oli kehittää paperikoneen energiatehokkuutta vastaamaan tulevaisuuden energiatavoitteita ja UPM:n kestävän kehityksen strategiaa.
Paperikoneen suurin primäärienergian kuluttaja on kuivatusosa, jossa paperin kosteutta poistetaan höy-ryn avulla. Työssä tarkasteltiin alkukuivatusosan huuvan laitteistoa ja sen mahdollisuuksia hyödyntää kui-vatuksessa syntyvää hukkalämpöä. Tavoitteena oli kehittää energiatehokas ja hallittu ajotapamalli, joka mahdollistaa hukkalämmön talteenoton ilman vaikutusta paperin laatuun tai prosessin vakauteen.
Työn tuloksena laadittiin suosituksia energiatehokkaaseen ajotapaan sekä tunnistettiin investointia vaativat kehityskohteet, kuten lämmöntalteenoton ja rakenteiden rajoittavat tekijät. Tulokset tukevat UPM:n tavoitetta vähentää fossiilisen energian käyttöä ja saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2040 mennessä.
Paperikoneen suurin primäärienergian kuluttaja on kuivatusosa, jossa paperin kosteutta poistetaan höy-ryn avulla. Työssä tarkasteltiin alkukuivatusosan huuvan laitteistoa ja sen mahdollisuuksia hyödyntää kui-vatuksessa syntyvää hukkalämpöä. Tavoitteena oli kehittää energiatehokas ja hallittu ajotapamalli, joka mahdollistaa hukkalämmön talteenoton ilman vaikutusta paperin laatuun tai prosessin vakauteen.
Työn tuloksena laadittiin suosituksia energiatehokkaaseen ajotapaan sekä tunnistettiin investointia vaativat kehityskohteet, kuten lämmöntalteenoton ja rakenteiden rajoittavat tekijät. Tulokset tukevat UPM:n tavoitetta vähentää fossiilisen energian käyttöä ja saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2040 mennessä.
