Jätevedenpuhdistamon vähähiilisyys : Hule- ja vuotovesien vaikutukset puhdistamon energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen
Väärä, Tanja (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603265045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603265045
Tiivistelmä
Vesihuollolle on annettu tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä ja energianeutraalius vuoteen 2040 mennessä. Suomessa on tällä hetkellä 350 jätevedenpuhdistamoa, joiden tulisi päästä tähän tavoitteeseen. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Energiankulutuksen vähentäminen pienentää kasvihuonepäästöjen määrää.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka hule- ja vuotovedet vaikuttavat kahden eri kokoisen jätevedenpuhdistamon energiankulutukseen. Lisäksi laskettiin hule- ja vuotovesien puhdistukseen kulutetun energian hiilijalanjälki. Molemmat puhdistamot kuuluvat Mikkelin vesilaitokselle. Metsä-Sairilan puhdistamo on kokoluokaltaan suuri puhdistamo, ja Ristiinan jätevedenpuhdistamo on kokoluokaltaan pieni puhdistamo.
Laskennassa käytettiin Mikkelin vesilaitokselta saatuja tietoja jätevedenpuhdistamojen virtaamasta, verkostoon pumpatun puhtaan veden määristä, suoraan puhdistamolle tuotujen sakokaivolietteiden määristä ja puhdistamojen energiankulutuksesta. Tietoja oli 11 kuukauden ajalta. Hiilijalanjälkilasken-nassa hyödynnettiin sähkönkulutuksen päästökerrointa.
Hule- ja vuotovesien osuus kaikesta puhdistetusta jätevedestä oli Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolla noin 18 %. Niiden puhdistamiseen käytettiin energiaa yhteensä noin 521 420 kWh. Kulutetun energian hiilijalanjälki oli noin 15 380 kgCO2eq. Ristiinan jätevedenpuhdistamolla hule- ja vuotovesien osuus kaikesta puhdistetusta jätevedestä oli noin 29 %. Niiden puhdistukseen käytettiin energiaa 59 730 kWh. Kulutetun energian hiilijalanjälki oli noin 1 760 kgCO2eq.
Jätevedenpuhdistamojen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä voidaan pienentää estämällä hule- ja vuotovesien kulkeutuminen jätevedenpuhdistamolle. Hulevesien käsittely niiden syntypaikalla ja erilaiset hulevesirakenteet vähentävät jätevedenpuhdistamojen hulevesikuormitusta. Huonokuntoisten viemärirakenteiden kunnostuksella ja jo olemassa olevien kunnossa olevien rakenteiden ylläpidolla voidaan ehkäistä vuotovesien päätyminen jätevedenpuhdistamoille.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka hule- ja vuotovedet vaikuttavat kahden eri kokoisen jätevedenpuhdistamon energiankulutukseen. Lisäksi laskettiin hule- ja vuotovesien puhdistukseen kulutetun energian hiilijalanjälki. Molemmat puhdistamot kuuluvat Mikkelin vesilaitokselle. Metsä-Sairilan puhdistamo on kokoluokaltaan suuri puhdistamo, ja Ristiinan jätevedenpuhdistamo on kokoluokaltaan pieni puhdistamo.
Laskennassa käytettiin Mikkelin vesilaitokselta saatuja tietoja jätevedenpuhdistamojen virtaamasta, verkostoon pumpatun puhtaan veden määristä, suoraan puhdistamolle tuotujen sakokaivolietteiden määristä ja puhdistamojen energiankulutuksesta. Tietoja oli 11 kuukauden ajalta. Hiilijalanjälkilasken-nassa hyödynnettiin sähkönkulutuksen päästökerrointa.
Hule- ja vuotovesien osuus kaikesta puhdistetusta jätevedestä oli Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolla noin 18 %. Niiden puhdistamiseen käytettiin energiaa yhteensä noin 521 420 kWh. Kulutetun energian hiilijalanjälki oli noin 15 380 kgCO2eq. Ristiinan jätevedenpuhdistamolla hule- ja vuotovesien osuus kaikesta puhdistetusta jätevedestä oli noin 29 %. Niiden puhdistukseen käytettiin energiaa 59 730 kWh. Kulutetun energian hiilijalanjälki oli noin 1 760 kgCO2eq.
Jätevedenpuhdistamojen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä voidaan pienentää estämällä hule- ja vuotovesien kulkeutuminen jätevedenpuhdistamolle. Hulevesien käsittely niiden syntypaikalla ja erilaiset hulevesirakenteet vähentävät jätevedenpuhdistamojen hulevesikuormitusta. Huonokuntoisten viemärirakenteiden kunnostuksella ja jo olemassa olevien kunnossa olevien rakenteiden ylläpidolla voidaan ehkäistä vuotovesien päätyminen jätevedenpuhdistamoille.