Odottajien kokema synnytysjännitys

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat odottajien kokemaan synnytysjännitykseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi asetet- tiin: ”Mitkä tekijät vaikuttavat odottajan kokemaan synnytysjännitykseen?” Työn tavoitteena oli kerätä lisää tietoa synnytysjännityksestä ja lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta synnytysjännityksen monimuotoisuudesta.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisen ja manuaalisen tiedonhaun avulla. Tutkimukseen valittiin kahdeksan tieteellistä artikkelia, joista neljä kerättiin systemaattisella tiedonhaulla ja neljä manuaalisella tiedonhaulla. Aineisto analysoitiin temaattisella sisällönanalyysilla.

Tuloksista kävi ilmi, että synnytysjännitys on monimuotoinen ilmiö, jonka yleisyydestä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Usein aihetta tutkitaan vain synnytyspelon näkökulmasta. Keskeisimpinä aihealueina korostuivat synnytysjännityksen syyt ja taustatekijät, synnytysjännityksen kohteet, synnytysjännityksen ilmeneminen ja synnytysjännitystä lievittävät tekijät. Tuloksista voidaan päätellä, että synnytysjännitys ilmenee monin eri tavoin, mutta yleisimpiä oireita ovat ahdistus ja fyysisistä oireista unettomuus. Tutkimuksista selvisi, että synnytysjännitykselle altistavat mm. odottajan nuori ikä, huono taloudellinen tilanne ja yhteiskunnallinen sosioekonominen asema sekä aikaisemmat traumaattiset synnytyskokemukset. Tuloksien perusteella odottajat kokivat äitiyshuollon palvelut merkittävänä teki- jänä synnytysjännityksen käsittelyssä. Äitiyshuollossa odottaja pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa mietityttävistä asioista. Äitiyshuollon palveluiden lisäksi odottajat kokivat tärkeiksi vertaistuen saamisen niin omalta kumppanilta, kuin toisilta samassa tilanteessa olevilta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää äitiyshuollossa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Tutkitun tiedon avulla ammattilaiset pystyvät tukemaan entistä monipuolisemmin odottajia raskauden aikana. Jatkotutkimusehdotukseksi esitetään, miten synnytysjännityksen ilmenemistä voidaan käsitellä äitiyshuollossa.

The purpose of this study was to describe the factors that influence childbirth anxiety experienced by expectant mothers. The research question was: "What factors influence the childbirth anxiety experienced by expectant mothers?" The aim was to get more information about childbirth anxiety and to increase the healthcare professionals’ awareness of its complexity.

The study was conducted as a descriptive literature review. The data were collected through both systematic and manual searches. Eight peer reviewed articles were included, four identified through systematic search and four through manual search. The data were analyzed using thematic content analysis.

The results show that childbirth anxiety is a multifaceted phenomenon, and its prevalence is not yet precisely known. The topic is often studied only from the perspective of childbirth fear. The key themes identified were the causes and background factors of childbirth anxiety, its focal points, its manifestations, and the factors that alleviate it. The results show that childbirth anxiety manifests in various ways, with the most common symptoms being psychological distress and physical symptoms such as insomnia. The factors increasing susceptibility include young maternal age, poor financial situation, low socioeconomic status, and previous traumatic birth experiences. According to the results, maternity care services were considered significant in managing childbirth anxiety, as they provide opportunities for discussion with professionals. In addition to maternity care, the expectant mothers valued peer support from their partners and others in similar situations.

The results can be utilized by professionals working in maternity care. With this knowledge, they can support expectant mothers more comprehensively during pregnancy. Further research is recommended on how childbirth anxiety can be addressed within maternity care.