ADHD-diagnoosin omaavien työntekijöiden kokemus johtamisesta asiantuntijatyössä : Tapaustutkimus haasteista ja tukevista käytännöistä
Kivinen, Elsi (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603315333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603315333
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin ADHD-diagnoosin omaavien työntekijöiden kokemuksia lähiesihenkilön johtamisesta asiantuntijatyössä. Työn taustalla vaikutti työelämän monimuotoistuminen sekä lisääntynyt tarve ymmärtää neurokiron työntekijöiden kokemuksia työyhteisöissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, millaiset johtamiskäytännöt koetaan ADHD-diagnoosin omaavien asiantuntijatyöntekijöiden työarkea tukeviksi ja vastaavasti millaisia haasteita nämä työntekijät kohtaavat lähiesihenkilön johtamisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kolmelta ADHD-diagnoosin omaavalta asiantuntijatyöntekijältä. Haastatteluissa käsiteltiin esihenkilön ja työntekijän välistä kommunikaatiota, esihenkilön määrittämän operatiivisen työn suorittamista sekä työntekijän kokemusta työstä ja työssä voimisesta. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelua hyödyntäen, minkä kautta tunnistettiin neljä olennaista teemaa työntekijöiden kokemuksissa.
Tulosten perusteella keskeisiksi työntekijöiden työssä suoriutumista määrittäviksi tekijöiksi nousivat esihenkilön saavutettavuus ja vuorovaikutuksen luonne, esihenkilön viestintä, työn autonomia sekä työn organisointi ja tavoitteet. Tulokset osoittivat, että kiinnostunut esihenkilö ja avoin vuorovaikutus, selkeä ja oikea-aikainen viestintä, sopiva määrä itseohjautuvuutta ja päätöksentekovaltaa sekä järkevästi ja ymmärrettävästi organisoidut työtehtävät tukivat ADHD-diagnoosin omaavien asiantuntijatyöntekijöiden työskentelyä.
Haastateltavat eivät itse kokeneet ADHD-diagnoosin ratkaisevasti vaikuttavan heidän arvioonsa esihenkilöidensä johtamisesta. Tällä oli merkitystä lähinnä keskittymisen ja työn jäsentämisen tarpeisiin liittyen, jolloin selkeät ohjeet, ennakoitavuus ja esihenkilön tuki koettiin tärkeiksi. Johtajuuskokemuksiin vaikuttivat haastateltavien mukaan enemmän asiantuntijatyön rakenteelliset ominaispiirteet sekä yleiset käsitykset hyvästä esihenkilöjohtamisesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kolmelta ADHD-diagnoosin omaavalta asiantuntijatyöntekijältä. Haastatteluissa käsiteltiin esihenkilön ja työntekijän välistä kommunikaatiota, esihenkilön määrittämän operatiivisen työn suorittamista sekä työntekijän kokemusta työstä ja työssä voimisesta. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelua hyödyntäen, minkä kautta tunnistettiin neljä olennaista teemaa työntekijöiden kokemuksissa.
Tulosten perusteella keskeisiksi työntekijöiden työssä suoriutumista määrittäviksi tekijöiksi nousivat esihenkilön saavutettavuus ja vuorovaikutuksen luonne, esihenkilön viestintä, työn autonomia sekä työn organisointi ja tavoitteet. Tulokset osoittivat, että kiinnostunut esihenkilö ja avoin vuorovaikutus, selkeä ja oikea-aikainen viestintä, sopiva määrä itseohjautuvuutta ja päätöksentekovaltaa sekä järkevästi ja ymmärrettävästi organisoidut työtehtävät tukivat ADHD-diagnoosin omaavien asiantuntijatyöntekijöiden työskentelyä.
Haastateltavat eivät itse kokeneet ADHD-diagnoosin ratkaisevasti vaikuttavan heidän arvioonsa esihenkilöidensä johtamisesta. Tällä oli merkitystä lähinnä keskittymisen ja työn jäsentämisen tarpeisiin liittyen, jolloin selkeät ohjeet, ennakoitavuus ja esihenkilön tuki koettiin tärkeiksi. Johtajuuskokemuksiin vaikuttivat haastateltavien mukaan enemmän asiantuntijatyön rakenteelliset ominaispiirteet sekä yleiset käsitykset hyvästä esihenkilöjohtamisesta.