Millä tavalla positiivinen kasvatus voi tukea ADHD:n keskeisiä oireita oireilevia 3–6 –vuotiaita lapsia
Toivola, Ella (2026)
Toivola, Ella
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603315357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603315357
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa kootaan yhteen tutkimustietoa siitä, miten positiivinen kasvatusmenetelmä voi tukea alle 6-vuotiasta lasta, jolla on ADHD-oireita. Tavoitteena oli tuoda yhteen aiemmin tehtyä tutkimusta ja lisätä ymmärrystä ADHD:n ympärillä käytävään keskusteluun, mikä voi hyödyttää esimerkiksi varhaiskasvattajia heidän työssään ja syventää huoltajien tietoisuutta omasta käytöksestään.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Millä tavalla positiivinen kasvatus voi antaa tukea lapsen ADHD:n keskeisiin oireisiin? 2. Mitä yhteistä positiivisesta kasvatuksesta ja ADHD:n oireiden lääkkeettömästä hoidosta löytyy? Tutkimusmenetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka mahdollistaa aiemman tutkimuksen kokoamisen ja arvioinnin sekä antaa perustan uusille tutkimuksille.
Aineistonkeruu tapahtui systemaattisesti hyödyntäen tietokantoja kuten Andor, Google Scholar ja Direct Science. Aluksi laajat hakusanat tuottivat runsaasti materiaalia, mutta hakua rajaamalla tarkemmilla hakusanoilla löytyi tuloksia, jotka olivat relevantimpia opinnäytetyön aiheen kannalta. Tutkimusten valitsemisessa on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, miten hyvin niissä on vastattu opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin.
Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset tarjosivat arvokasta tietoa positiivisen kas-vatuksen merkityksestä ADHD-oireilevien lasten kehityksessä. Tutkimuksissa korostui vanhemmuuden merkitys lapsen kehityksessä, erityisesti vanhemmuuden tyyleissä ja niiden vaikutuksessa lapsen kasvuun. Positiivisen vanhemmuuden ja positiivisen kasvatuksen havaittiin tarjoavan merkittävää tukea erityisesti ADHD-oireisten lasten kehitykselle. Selkeät rajat, johdonmukaisuus ja positiivinen vahvistaminen ovat keskeisiä positiivisen vanhemmuuden piirteitä, jotka voivat auttaa ADHD-oireisia lapsia navigoimaan arjen haasteissa.
Negatiivinen vanhemmuus, johon sisältyy vihamielistä ja ankarasti kontrolloivaa käytöstä, liittyy lasten ahdistukseen, masennusoireisiin ja heikentyneeseen itsetuntoon. Sen sijaan positiivinen kasvatus, erityisesti korostaen tunne-taitoja, luonteen vahvuuksia ja mindfulnessia, voi tarjota tehokkaan lähestymistavan ADHD-oireiden hallintaan ja tukea lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Opinnäytetyön tulokset tukevat positiivisen kasvatuksen merkitystä lasten kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa, erityisesti ADHD-oireisten lasten kohdalla.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Millä tavalla positiivinen kasvatus voi antaa tukea lapsen ADHD:n keskeisiin oireisiin? 2. Mitä yhteistä positiivisesta kasvatuksesta ja ADHD:n oireiden lääkkeettömästä hoidosta löytyy? Tutkimusmenetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka mahdollistaa aiemman tutkimuksen kokoamisen ja arvioinnin sekä antaa perustan uusille tutkimuksille.
Aineistonkeruu tapahtui systemaattisesti hyödyntäen tietokantoja kuten Andor, Google Scholar ja Direct Science. Aluksi laajat hakusanat tuottivat runsaasti materiaalia, mutta hakua rajaamalla tarkemmilla hakusanoilla löytyi tuloksia, jotka olivat relevantimpia opinnäytetyön aiheen kannalta. Tutkimusten valitsemisessa on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, miten hyvin niissä on vastattu opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin.
Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset tarjosivat arvokasta tietoa positiivisen kas-vatuksen merkityksestä ADHD-oireilevien lasten kehityksessä. Tutkimuksissa korostui vanhemmuuden merkitys lapsen kehityksessä, erityisesti vanhemmuuden tyyleissä ja niiden vaikutuksessa lapsen kasvuun. Positiivisen vanhemmuuden ja positiivisen kasvatuksen havaittiin tarjoavan merkittävää tukea erityisesti ADHD-oireisten lasten kehitykselle. Selkeät rajat, johdonmukaisuus ja positiivinen vahvistaminen ovat keskeisiä positiivisen vanhemmuuden piirteitä, jotka voivat auttaa ADHD-oireisia lapsia navigoimaan arjen haasteissa.
Negatiivinen vanhemmuus, johon sisältyy vihamielistä ja ankarasti kontrolloivaa käytöstä, liittyy lasten ahdistukseen, masennusoireisiin ja heikentyneeseen itsetuntoon. Sen sijaan positiivinen kasvatus, erityisesti korostaen tunne-taitoja, luonteen vahvuuksia ja mindfulnessia, voi tarjota tehokkaan lähestymistavan ADHD-oireiden hallintaan ja tukea lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Opinnäytetyön tulokset tukevat positiivisen kasvatuksen merkitystä lasten kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa, erityisesti ADHD-oireisten lasten kohdalla.
