Liikennevalistuksen rooli ja liikenneturvallisuus koulun ja harrastuspaikkojen välisillä siirtymillä - Vantaan liikuntailtapäiväpilotti

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten Vantaan Myyrmäen alueen kolmasluokkalaiset pääsisivät siirtymään turvallisesti koululta liikuntaharrastuspaikoille, ja mikä on liikennevalistuksen rooli siirtymiä suunniteltaessa. Samalla haluttiin lisätä kaikkien hankkeessa mukana olevien liikennetietämystä. Työn toimeksiantajana toimi Vantaan kaupunki, joka aloitti syksyllä 2025 pilottihankkeen Myyrmäen suuralueen kolmasluokkalaisten ohjaamiseksi viikoittain maksuttoman liikuntaharrastuksen pariin. Vantaan kaupunki haluaa tutustuttaa lapset harrastamisen kulttuuriin, auttaa lapsia kehittämään itsesäätelytaitojaan ja auttaa myös sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten mahdollisuutta kiinnittyä seuratoimintaan. Opinnäytetyö toimii Vantaan kaupungille Myyrmäen suuralueen liikenneympäristön nykytilaselvityksenä sekä tutkimusaineistona, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää toimenpiteitä lasten turvallisen liikkumisen ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi.

Työ toteutettiin käyttämällä menetelminä maastokäyntejä, kirjallisuustutkimusta sekä kyselyitä. Aiempiin liikennevalistusmateriaaleihin ja tehtyihin kartoituksiin pohjautuen laadittiin kohdeikäryhmälle liikennevalistusesitys ja koostettiin myös lasten kanssa työskenteleville aikuisille soveltuva liikennevalistuksen käsikirja. Lisäksi onnettomuustilastoihin perustuen tuotettiin kartta alueen onnettomuuskohteista, jotta siirtymiä voitiin suunnitella riskipaikkoja välttäen. Kohdekouluina pilotissa olivat kaikki Myyrmäen suuralueen yhdeksän alakoulua sekä neljä harrastuspaikkaa: Virtatalo, Myyrmäki-halli, Energia Areena ja Vantaan Voimisteluseura Temppis. Näiden liikenneympäristöihin tehtiin kolme maastokäyntiä. Ennen hankkeen käynnistymistä Uomarinteen koulussa toteutettiin pilottina liikennekasvatuspäivä. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin kyselyaineistoa siirtymillä mukana olleilta aikuisilta. Saatujen kokemusten ja aineistojen avulla arvioitiin, miten koulun ja harrastuspaikan välisiä siirtymiä voidaan parantaa ja toimintaa kehittää.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi monistettava toimintamalli koulun ja harrastuspaikkojen välisiin siirtymiin. Toimintamallin avulla lasten käyttämät reitit voidaan suunnitella mahdollisimman turvallisiksi ja samalla tuetaan lasten itsenäisen liikkumisen opettelua. Työssä havaittiin, että kolmasluokkalaisten lasten itsenäiset liikkumistaidot vaihtelevat suuresti ja niissä korostuvat sosioekonomiset erot. Lasten liikuntamahdollisuuksien tukeminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on varmistaa turvalliset siirtymät koulun ja harrastuspaikkojen välillä sekä tukea lasten liikennekasvatusta. Liikenneympäristöjen suunnittelussa lasten näkökulman huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Työssä keskitytään kolmasluokkalaisiin, mutta pienillä muutoksilla ja paikallisten liikenneympäristöjen riskikartoituksella työn tulokset ovat monistettavissa eri ikäryhmille Vantaalla ja valtakunnallisestikin. Tutkimus osoittaa, että tällaisessa hankkeessa tiedottaminen, tiivis yhteistyö ja yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin keskeisessä roolissa. Lasten itsenäiseen liikkumiseen vaadittavat taidot eivät synny itsestään, vaan ne vaativat harjoittelua ja vastuu siitä on aikuisilla.

The aim of this thesis was to study how third graders in the Myyrmäki area of Vantaa could safely move from the school to sports facilities, and what is the role of traffic education when planning the transitions. At the beginning of the project, the aim was to increase the traffic awareness of all parties involved in the project. The project was commissioned by the City of Vantaa, which launched a pilot project in the autumn of 2025 to guide third graders in the Myyrmäki metropolitan area to participate in a free weekly sports hobby. The City of Vantaa wants to introduce children to the culture of hobbies and help those in socio-economically weaker position to engage in social activities and develop their self-regulation skills. The thesis serves the City of Vantaa as a current state assessment of the traffic environment in the Myyrmäki major area and as a research material that can be used to evaluate and develop measures to promote children’s safe mobility and traffic safety.

The data for the thesis was collected by conducting field visits, literature review and questionnaires. Based on earlier traffic education materials and surveys conducted, a handbook was prepared for the target age group and adults working with them. In addition, based on accident statistics, a map of the accident sites in the area was produced so that transitions could be planned while avoiding risk locations. The target schools in the projects were all nine primary schools in the Myyrmäki major area and four hobbylocations: Virtatalo, Myyrmäki-halli, Energia Areena and Vantaa Gymnastics Society Temppis. Three field visits were carried out to these traffic environments. Uomarinne School piloted a traffic education day before the start of the project. During the project, survey data was collected from the adults involved in transitions. The survey data was used to assess how the transition between school and place of interest can be made even safer and model could be further developed.

As a result of the thesis, a replicate operating model for transitions between school and hobby locations was developed. The model enables planning children’s routes to be as safe as possible while supporting the development of their independent mobility skills. The study found that the independent mobility skills of children in the third grade vary greatly and are influenced by socio-economic factors. Supporting children's opportunities for physical activity is important, but it is equally important to ensure safe transitions between school and hobby locations and to support children's traffic education. Taking children's perspective into account in the planning of traffic environments is of great importance. Although the study focuses on third graders, with minor adjustments and a risk assessment of local traffic environments, the results can be replicated for different age groups in Vantaa, even on a national level. The study also indicates that in this type of project, communication, close cooperation and community building between the different partners play a central role. The skills required for independent mobility do not develop automatically; they require practice, and the responsibility for developing these skills lies with adults.