Tekoälyn hyödyntämisen kypsyystaso teollisuuden pk-yritysten tuotesuunnittelun alkuvaiheissa
Härkönen, Juuso (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604015467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604015467
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin tekoälyn hyödyntämisen kypsyystasoa suomalaisissa teollisuuden pk-yrityksissä tuotekehityksen alkuvaiheissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tasolla tekoälyä hyödynnetään tuotesuunnitteluprosessin esisuunnittelu- ja mallinnusvaiheessa sekä tunnistaa tekoälyn käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa kehitysehdotuksia tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi pk-yrityksissä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla neljästä suomalaisesta teollisuuden pk-yrityksestä. Haastatteluissa tarkasteltiin tekoälyn nykytilaa, yritysten valmiuksia sen hyödyntämiseen sekä käyttöönottoon liittyviä haasteita ja kehitystarpeita. Kerätty aineisto analysoitiin ja yritysten tekoälykypsyys arvioitiin tutkimuksessa muodostetun arviointimallin avulla.
Tulosten perusteella tarkasteltujen yritysten tekoälykypsyys sijoittui pääosin alimmille tasoille. Puolissa yrityksistä tekoälyä ei hyödynnetty lainkaan tuotekehityksen alkuvaiheissa ja puolissa käyttö oli yksittäisten henkilöiden kokeilevaa hyödyntämistä. Yhdessäkään yrityksessä tekoälyä ei ollut integroitu systemaattiseksi osaksi tuotekehitysprosessia, eikä tekoälyn käyttöä ohjaavaa strategiaa tai selkeitä vastuita ollut määritelty. Keskeisiksi tekoälyn hyödyntämistä rajoittaviksi tekijöiksi tunnistettiin osaamisen puute, tiedonpuute, rajalliset resurssit, ajankäytön priorisointi sekä strategisen ohjauksen puuttuminen. Tekoälyyn ei kuitenkaan suhtauduttu kielteisesti, vaan sitä pidettiin potentiaalisena mahdollisuutena tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tekoälyn hyödyntäminen pk-teollisuuden tuotekehityksen alkuvaiheissa on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Tekoälykypsyyden kehittämisen kannalta keskeisiksi toimenpiteiksi tunnistettiin osaamisen vahvistaminen, selkeiden suuntaviivojen ja vastuiden määrittely sekä pilottihankkeiden käynnistäminen. Näiden avulla yritykset voivat edetä kohti systemaattisempaa tekoälyn hyödyntämistä tuotekehityksessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla neljästä suomalaisesta teollisuuden pk-yrityksestä. Haastatteluissa tarkasteltiin tekoälyn nykytilaa, yritysten valmiuksia sen hyödyntämiseen sekä käyttöönottoon liittyviä haasteita ja kehitystarpeita. Kerätty aineisto analysoitiin ja yritysten tekoälykypsyys arvioitiin tutkimuksessa muodostetun arviointimallin avulla.
Tulosten perusteella tarkasteltujen yritysten tekoälykypsyys sijoittui pääosin alimmille tasoille. Puolissa yrityksistä tekoälyä ei hyödynnetty lainkaan tuotekehityksen alkuvaiheissa ja puolissa käyttö oli yksittäisten henkilöiden kokeilevaa hyödyntämistä. Yhdessäkään yrityksessä tekoälyä ei ollut integroitu systemaattiseksi osaksi tuotekehitysprosessia, eikä tekoälyn käyttöä ohjaavaa strategiaa tai selkeitä vastuita ollut määritelty. Keskeisiksi tekoälyn hyödyntämistä rajoittaviksi tekijöiksi tunnistettiin osaamisen puute, tiedonpuute, rajalliset resurssit, ajankäytön priorisointi sekä strategisen ohjauksen puuttuminen. Tekoälyyn ei kuitenkaan suhtauduttu kielteisesti, vaan sitä pidettiin potentiaalisena mahdollisuutena tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tekoälyn hyödyntäminen pk-teollisuuden tuotekehityksen alkuvaiheissa on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Tekoälykypsyyden kehittämisen kannalta keskeisiksi toimenpiteiksi tunnistettiin osaamisen vahvistaminen, selkeiden suuntaviivojen ja vastuiden määrittely sekä pilottihankkeiden käynnistäminen. Näiden avulla yritykset voivat edetä kohti systemaattisempaa tekoälyn hyödyntämistä tuotekehityksessä.