Viikkoliikunnan vaikutukset toimistotyöntekijän työhyvinvointiin
Fingerroos, Nina (2026)
Fingerroos, Nina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604035626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604035626
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä haluttiin tutkia työajalla harrastetun liikunnan vaikutuksia toimistotyöntekijän kokemaan työstressiin, palautumiseen ja työhyvinvointiin yleisesti. Tutkimus toteutettiin erään finanssialan organisaation kanssa yhteistyönä. Organisaation työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua kolmen kuukauden ajan viikkoliikuntakokeiluun. Kokeilu antoi mahdollisuuden käyttää yhden tunnin viikossa työaikaa fyysiseen aktiivisuuteen.
Opinnäytetyö sisältää tietoperustaa työhyvinvoinnista ja sen keskeisistä osa-alueista, kuten stressistä, työn imusta ja palautumisesta. Lisäksi teoriaosuus sisältää myös osiot liikunnan fyysisistä ja psyykkisistä terveysvaikutuksista. Huomiota kiinnitettiin erityisesti toimistotyön eri kuormitustekijöihin. Toimistotyön fyysisen passiivisuuden ja jatkuvan istumisen negatiivisista vaikutuksista on paljon tutkimusnäyttöä.
Tutkimuksellinen osuus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä kokeilun jälkeen. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 työntekijää, mikä oli yli puolet organisaation henkilöstöstä. Vastausprosentti oli korkea ja tulokset olivat linjassa teoriakatsauksen kanssa.
Tutkimustulosten mukaan työajalla harrastettu liikunta vaikutti selkeästi vastaajien palautumiseen ja vähensi merkittävästi työstressiä. Lisäksi työmotivaatio, vireystila ja keskittymiskyky parantui. Kokeilun myötä liikunta-aktiivisuus lisääntyi peräti 80 %:lla vastaajista ja 70 %:a koki myönteisiä vaikutuksia työyhteisön ilmapiiriin. Kokeilun vakiinnuttamista kannatti lähes kaikki vastaajat, mikä puolestaan puhuu koettua hyötyä. Voidaan siis todeta, että työajalla harrastettu liikunta vaikuttaa usealla myönteisellä tavalla työhyvinvointiin toimistotyöntekijöillä.
Opinnäytetyö sisältää tietoperustaa työhyvinvoinnista ja sen keskeisistä osa-alueista, kuten stressistä, työn imusta ja palautumisesta. Lisäksi teoriaosuus sisältää myös osiot liikunnan fyysisistä ja psyykkisistä terveysvaikutuksista. Huomiota kiinnitettiin erityisesti toimistotyön eri kuormitustekijöihin. Toimistotyön fyysisen passiivisuuden ja jatkuvan istumisen negatiivisista vaikutuksista on paljon tutkimusnäyttöä.
Tutkimuksellinen osuus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä kokeilun jälkeen. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 työntekijää, mikä oli yli puolet organisaation henkilöstöstä. Vastausprosentti oli korkea ja tulokset olivat linjassa teoriakatsauksen kanssa.
Tutkimustulosten mukaan työajalla harrastettu liikunta vaikutti selkeästi vastaajien palautumiseen ja vähensi merkittävästi työstressiä. Lisäksi työmotivaatio, vireystila ja keskittymiskyky parantui. Kokeilun myötä liikunta-aktiivisuus lisääntyi peräti 80 %:lla vastaajista ja 70 %:a koki myönteisiä vaikutuksia työyhteisön ilmapiiriin. Kokeilun vakiinnuttamista kannatti lähes kaikki vastaajat, mikä puolestaan puhuu koettua hyötyä. Voidaan siis todeta, että työajalla harrastettu liikunta vaikuttaa usealla myönteisellä tavalla työhyvinvointiin toimistotyöntekijöillä.
