Perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverotuksella : Esityksiä ja argumentteja korvaamisen hyödyistä ja haitoista

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoittoverotuksella sekä siitä aiheutuvia vaikutuksia Suomen verojärjestelmään. Työn tekemisen taustalla käytiin ajankohtaista veropoliittista keskustelua perintöjen ja lahjojen veromallin muuttamisesta. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia perusteluja korvaamisen puolesta ja sitä vastaan esitetään sekä arvioida näiden perusteella korvaamisen vaikutuksia verotuloihin, talouteen ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin virallisia selvityksiä, tutkimusraportteja sekä asiantuntijakirjoituksia. Aineistoa analysoitiin teemoittelemalla perusteluita erinäisiin ryhmiin riippuen niissä estetyistä vaikutuksista Suomen verojärjestelmään. Aineiston perusteella tarkastelu rajattiin erityisesti verotuloihin, taloudellisiin ja käyttäytymisvaikutuksiin sekä verotuksen oikeudenmukaisuuteen.

Tulosten perusteella todettiin, että esitettyjen argumenttien perusteella ei voida yksiselitteisesti määrittää kumpi verotusmuoto on parempi perintöjen ja lahjojen verottamiseen. Perintö- ja lahjaveroa pidettiin verotulojen keräämisen kannalta vakaampana sekä oikeudenmukaisempana veromuotona erityisesti varallisuuserojen tasaamisen näkökulmasta. Luovutusvoittoverotuksen etuna nähtiin verotuksen ajankohta sekä varallisuuden vapautuminen yritystoimintaan. Molempiin veromuotoihin havaittiin liittyvän käyttäytymisvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa heikentävästi verotulojen keräämiseen ja talouskasvuun.

Johtopäätöksenä tuloksista voitiin todeta, että perintöjä ja lahjoja verottavan veromuodon korvaaminen toiseen vaatii kokonaisvaltaista arviointia, jossa täytyy samanaikaisesti huomioida verotulojen riittävyys, taloudellinen tehokkuus sekä oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Tulokset osoittivat, että yksittäisen veromuodon korvaaminen toiseen ei yksin ratkaise verojärjestelmään liittyviä haasteita, vaan kyse on laajemmasta veropoliittisesta kokonaisuudesta, joka vaatii moniulotteista tarkastelua.