Palveleva johtajuus psykiatrisessa hoitotyössä : lähiesihenkilöiden kokemuksia positiivisesta ja palvelevasta johtajuudesta

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin psykiatrian erikoisalalla työskentelevien lähiesihenkilöiden näkemyksiä positiivisesta ja palvelevasta johtajuudesta sekä niiden ilmenemisestä arjen johtamisessa. Psykiatrinen hoitotyö on emotionaalisesti kuormittavaa ja ennakoimatonta, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia lähiesihenkilöiden osaamiselle ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, millaisin käytännöin lähiesihenkilöt vahvistavat positiivisen ja palvelevan johtajuuden kulttuuria työyhteisöissään.

Palvelevassa johtajuudessa korostuu työntekijöiden hyvinvointi ja tarpeet. Keskeisiä periaatteita ovat kuuleminen, luottamuksen rakentaminen ja kehittymisen tukeminen, joita ohjaavat rehellisyys, myötätunto ja palvelualttius. Palveleva johtajuus on yhteydessä oikeudenmukaiseen organisaatioilmapiiriin sekä työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Positiivinen johtaminen täydentää tätä korostamalla vahvuuksien tunnistamista, myönteistä vuorovaikutusta ja työn imun tukemista. Tutkimusten mukaan palveleva johtajuus vahvistaa luottamusta, sitoutumista ja yhteenkuuluvuutta sekä tukee työntekijöiden suoriutumista ja muutosvalmiutta.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, johon osallistui neljä lähiesihenkilöä kohdeorganisaation terveys- ja päihdepalveluista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen (deduktiivisen) sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti, mutta analyysissa hyödynnettiin myös induktiivista, aineistosta nousevaa tulkintaa. Johtamista tarkasteltiin positiivisen ja palvelevan johtamisen näkökulmasta, joissa korostuvat työntekijöiden hyvinvointi, osallistaminen, luottamuksen rakentaminen, myönteinen vuorovaikutus ja työn imun tukeminen.

Tulokset osoittivat, että positiivinen ja palveleva johtajuus ilmenevät eettisenä, ihmislähtöisenä ja työntekijöiden hyvinvointia tukevana johtamisena. Lähiesihenkilöt edistivät osallistavaa, läsnä olevaa ja kasvua tukevaa toimintatapaa, mikä vahvisti luottamusta, yhteisöllisyyttä ja työyhteisön hyvinvointia. Jatkossa ilmiötä olisi perusteltua tarkastella myös työntekijöiden näkökulmasta sekä arvioida palvelevan johtajuuden yhteyttä työhyvinvointiin ja sitoutumiseen psykiatrisessa kontekstissa. Positiivisen johtamisen näkökulma liittyi tutkijan omaan kiinnostukseen ja tavoitteeseen tuottaa lisäarvoa kohdeorganisaation lähiesihenkilöiden perehdytykseen.