Kuinka muutoksen läpiviemisen prosessia pitäisi kehittää, jotta epävarmuutta, pelkoja ja vastarintaa voitaisi hälventää töiden automatisoituessa ja avusteisuuden lisääntyessä?
Rintakoski, Jussi (2026)
Rintakoski, Jussi
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604075749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604075749
Tiivistelmä
Jatkuvien tehostumisvaatimusten paineessa moni työtehtävä on osin tai kokonaan automatisoitumassa. Useinkaan roolit eivät kuitenkaan kokonaan korvaudu automaatiolla, vaan kyse on ennemminkin merkittävästä muutoksesta työn sisällössä ja nimenomaan mielekkäämpään, monipuolisempaan suuntaan. Useat aihealuetta tutkivat tahot painottavat sosioteknisen näkökulman huomiointia. Sosioteknisessä automaatiomuutoksessa ei vain tehosteta työtä, vaan vaikutus ulotetaan laajemmalle työntekijän ja automaatioteknologian yhteensovittamiseen ja otetaan huomioon myös sen vaikutus työnteon mielekkyyteen.
Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käsitellään aikaisempien tutkimusten tuloksia sekä onnistumisten että epäonnistumisten kautta. Case esimerkit ja tutkimukset nostavat esiin automaatiomuutosten selkeitä onnistumisen tai epäonnistumisen tekijöitä ja antaa siten viitekehitystä miten vastaavia muutoksia tulisi yrityksissä edistää. Myös aikaisemmista automaatioteknologioista poikkeava tekoäly tai koneoppiminen saa huomiota. Empiirinen osuus perustuu 46 kyselyvastaajan ja 25 panelistin kommentteihin sekä toimenpide-ehdotuksiin Koiviston Auton nykyisen liikenne- ja henkilötyönohjauksen automaatiomuutoksen kontekstissa.
Tulokset osoittavat, että kuten mikä tahansa muutos, vaatii automaation lisääminenkin tarkkaa toimintamallien ja prosessien muokkaamista osallistaen muutoksen suunnitteluun työn nykyiset tekijät. Lisäksi turvallisuuden tunnetta on syytä rakentaa taustoittamalla muutoksen liiketaloudellisia ja -toiminnallisia vaikutuksia sekä luomalla avoin virheet hyväksyvä ja kokeiluihin kannustava kulttuuri.
Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käsitellään aikaisempien tutkimusten tuloksia sekä onnistumisten että epäonnistumisten kautta. Case esimerkit ja tutkimukset nostavat esiin automaatiomuutosten selkeitä onnistumisen tai epäonnistumisen tekijöitä ja antaa siten viitekehitystä miten vastaavia muutoksia tulisi yrityksissä edistää. Myös aikaisemmista automaatioteknologioista poikkeava tekoäly tai koneoppiminen saa huomiota. Empiirinen osuus perustuu 46 kyselyvastaajan ja 25 panelistin kommentteihin sekä toimenpide-ehdotuksiin Koiviston Auton nykyisen liikenne- ja henkilötyönohjauksen automaatiomuutoksen kontekstissa.
Tulokset osoittavat, että kuten mikä tahansa muutos, vaatii automaation lisääminenkin tarkkaa toimintamallien ja prosessien muokkaamista osallistaen muutoksen suunnitteluun työn nykyiset tekijät. Lisäksi turvallisuuden tunnetta on syytä rakentaa taustoittamalla muutoksen liiketaloudellisia ja -toiminnallisia vaikutuksia sekä luomalla avoin virheet hyväksyvä ja kokeiluihin kannustava kulttuuri.
