Muistisairauksien ennaltaehkäisy : Terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen
Uusi-Erkkilä, Katariina (2015)
Uusi-Erkkilä, Katariina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117217
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten hoitajat ja lääkärit kokivat asiakkaille tehdyn riskitestin tekemisen vastaanottotilanteessa ja kartoittaa heidän osaamistaan aivoterveydestä sekä muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla terveydenhuollon ammattilaisten osaamista aivoterveydestä voidaan parantaa. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää miten lääkärit ja hoitajat arvioivat asiakkaan valmiudet täyttää riskitesti vastaanottotilanteessa, millaiseksi lääkärit ja hoitajat kokevat oman osaamisensa aivoterveydestä sekä millaiseksi lääkärit ja hoitajat kokevat elämäntapaohjauksen muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Pirkanmaan muistiyhdistys ry järjesti riskitestiviikon Pirkanmaan kuntien terveyskeskuksille. Pirkanmaan kuntien ammattihenkilöiltä kerättiin palautetta riskitestiviikosta. Palautteen keräsi Pirkanmaan muistiyhdistys ry. Tätä palautetta käytettiin opinnäytetyön aineistona. Aineisto koottiin Excel-taulukkoon, jonka tulosten perusteella vastauksia analysoitiin ja raportoitiin. Laadullisten kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksissa terveydenhuollon ammattilaisten vähäinen osaaminen aivoterveydestä korostui. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta aivoterveydestä. Tietoa lisäämällä, saadaan myös asennetta muistisairauksia kohtaan muuttumaan paremmaksi. Tiedon lisäämisellä ja asenteiden muuttumisella muistisairauksien ennaltaehkäisyä voidaan parantaa. Lisäksi tuloksissa korostui merkittävästi ajan puute ja resurssit. Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi aikaa eikä resursseja.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä tutkimuksen terveydenhuollon ammattilaisten aivoterveyden osaamisesta ja muistisairauksista kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä, sillä kyseisellä menetelmällä saisi laajemman kuvan tutkittavasta asiasta. Jatkossa voisi myös selvittää, onko muistisairauksien riskitestin käyttöönotolla ollut vaikutusta muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Pirkanmaan muistiyhdistys ry järjesti riskitestiviikon Pirkanmaan kuntien terveyskeskuksille. Pirkanmaan kuntien ammattihenkilöiltä kerättiin palautetta riskitestiviikosta. Palautteen keräsi Pirkanmaan muistiyhdistys ry. Tätä palautetta käytettiin opinnäytetyön aineistona. Aineisto koottiin Excel-taulukkoon, jonka tulosten perusteella vastauksia analysoitiin ja raportoitiin. Laadullisten kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksissa terveydenhuollon ammattilaisten vähäinen osaaminen aivoterveydestä korostui. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta aivoterveydestä. Tietoa lisäämällä, saadaan myös asennetta muistisairauksia kohtaan muuttumaan paremmaksi. Tiedon lisäämisellä ja asenteiden muuttumisella muistisairauksien ennaltaehkäisyä voidaan parantaa. Lisäksi tuloksissa korostui merkittävästi ajan puute ja resurssit. Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi aikaa eikä resursseja.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä tutkimuksen terveydenhuollon ammattilaisten aivoterveyden osaamisesta ja muistisairauksista kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä, sillä kyseisellä menetelmällä saisi laajemman kuvan tutkittavasta asiasta. Jatkossa voisi myös selvittää, onko muistisairauksien riskitestin käyttöönotolla ollut vaikutusta muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.