Itseohjautuvuuden edellytykset organisaatiomuutoksessa – tutkintovastaavien yhteiskehittävä tiimitoiminta ja jaetun vastuun tukeminen
Hakkola, Niina (2026)
Hakkola, Niina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604136212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604136212
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla oli ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutos, jossa korostuvat organisaatiomuutos, organisaatiokulttuurin uudistuminen ja itseohjautuvat tiimit. Tutkimus oli rajattu koskemaan Careeria Oy:n tutkintovastaavien kokemuksia itseohjautuvuudesta. Organisaatiomuutoksen seurauksena tutkintovastaavien tehtävänkuva ja työskentelytavat olivat osittain jäsentymättömiä ja epäselviä, mikä loi tarpeen tarkastella itseohjautuvuuden edellytyksiä. Työn tavoitteena oli selvittää, miten tutkintovastaavien itseohjautuvuutta voidaan vahvistaa ja miten organisaatiokulttuuri tukee tai estää sen toteutumista.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui organisaatiokulttuurin, itseohjautuvuuden ja psykologisen sopimuksen käsitteisiin. Organisaatiokulttuuria tarkasteltiin Scheinin kolmitasoisen mallin avulla, ja itseohjautuvuutta jäsennettiin Ryanin ja Decin psykologisten perustarpeiden: autonomian, kykenevyyden ja yhteenkuuluvuuden näkökulmista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena syksyllä 2026. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja teemoitellun sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan organisaatiokulttuuri oli muutosvaiheessa ja osin ristiriitainen. Itseohjautuvuus oli tunnistettu tavoitteeksi, mutta sen tulkinta ja toteutus vaihteli. Autonomia näyttäytyi paikoin vastuunsiirtona ja oletuksena, että toimitaan itsenäisesti. Kykenevyyttä heikensivät puutteellinen perehdytys ja epäselvät rakenteet, yhteenkuuluvuuden tunnetta puolestaan laskivat hajanaiset käytännöt ja vähäinen vuorovaikutus. Tämä heikensi myös psykologista sopimusta ja sitoutumista tutkintovastaavan tehtävään. Tulosten perusteella itseohjautuvuus edellyttää yksilön ominaisuuksien lisäksi organisaatiolta selkeitä rakenteita ja tukea. Johtopäätöksenä todetaan, että itseohjautuvuuden vahvistaminen edellyttää rakenteellista selkeyttä, osaamisen kehittämistä ja yhteisöllisyyttä tukevia käytäntöjä.
Kehittämistarpeet liittyvät erityisesti tutkintovastaan tehtävänkuvan selkeyttämiseen, perehdytyksen ja osaamisen johtamisen kehittämiseen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Kun autonomia, kykenevyys ja yhteenkuuluvuus toteutuvat tasapainoisesti, itseohjautuvuus tukee organisaation uudistumista ja organisaatiokulttuurin vahvistumista.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui organisaatiokulttuurin, itseohjautuvuuden ja psykologisen sopimuksen käsitteisiin. Organisaatiokulttuuria tarkasteltiin Scheinin kolmitasoisen mallin avulla, ja itseohjautuvuutta jäsennettiin Ryanin ja Decin psykologisten perustarpeiden: autonomian, kykenevyyden ja yhteenkuuluvuuden näkökulmista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena syksyllä 2026. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja teemoitellun sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan organisaatiokulttuuri oli muutosvaiheessa ja osin ristiriitainen. Itseohjautuvuus oli tunnistettu tavoitteeksi, mutta sen tulkinta ja toteutus vaihteli. Autonomia näyttäytyi paikoin vastuunsiirtona ja oletuksena, että toimitaan itsenäisesti. Kykenevyyttä heikensivät puutteellinen perehdytys ja epäselvät rakenteet, yhteenkuuluvuuden tunnetta puolestaan laskivat hajanaiset käytännöt ja vähäinen vuorovaikutus. Tämä heikensi myös psykologista sopimusta ja sitoutumista tutkintovastaavan tehtävään. Tulosten perusteella itseohjautuvuus edellyttää yksilön ominaisuuksien lisäksi organisaatiolta selkeitä rakenteita ja tukea. Johtopäätöksenä todetaan, että itseohjautuvuuden vahvistaminen edellyttää rakenteellista selkeyttä, osaamisen kehittämistä ja yhteisöllisyyttä tukevia käytäntöjä.
Kehittämistarpeet liittyvät erityisesti tutkintovastaan tehtävänkuvan selkeyttämiseen, perehdytyksen ja osaamisen johtamisen kehittämiseen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Kun autonomia, kykenevyys ja yhteenkuuluvuus toteutuvat tasapainoisesti, itseohjautuvuus tukee organisaation uudistumista ja organisaatiokulttuurin vahvistumista.
